Suomen rahapelimonopoli – joko siitä olisi aika luopua

Parhaiden online-kasinoiden luokitus 2020:
  • CASINO-X
    CASINO-X

    1. sija sijoituksessa! Valtavat jättipotit!

  • JOY CASINO
    JOY CASINO

    2. sija sijoituksessa! Luotettava kasino.

Suomen rahapelimonopoli – joko siitä olisi aika luopua?

Tämä Veikkauksen “Turvasuunnitelma”-nimellä kulkeva mainos kuvaa traagisesti perheväkivaltaa – lopussa Veikkaus sitten mainostaa itseään auttajana. Ilmeisesti Veikkauksen mielestä pelaamalla pelastetaan väkivallan uhreja – kukin voi vetää tästä johtopäätöksensä siitä, onko markkinointi vastuullista.

Julkkisten ja jopa alaikäisten käyttö

Tuttujen julkisuuden henkilöiden, etenkin urheilijoiden, käyttö mainoskasvoina on varsin tavallista ulkomaisten rahapeli- ja vedonlyöntialan toimijoiden keskuudessa. Myös Veikkaus harjoittaa tätä samaa, ja muun muassa suomalaiset supertähdet Jari Litmanen ja Teemu Selänne ovat toimineet yhtiön mannekiineina. Julkkisten käyttö nettikasinoiden mainonnassa on hieman paremmin perusteltua, kuin vastuullisuutta korostavan monopolin mainonnassa.

Muutama vuosi takaperin yhtiö käytti jopa tuolloin 16-vuotiasta Jesse Puljujärveä vetokohteensa nimeämiseen – tästä poliisihallitus sentään murahti ja lähetti Veikkaukselle uhkasakon. Harkinta ei selkeästikään ole aina ensiluokkaista vastuullisuuttaan ja alaikäisten suojelua korostavalla yrityksellä.

Hyväntekeväisyys kilpenä

Vuonna 2020 Veikkaus järjesti kymmenien Suomen kaupunkien katukuvassa näkyneen ulkomainoskampanjan, joka mainosti Veikkauksen hyväntekeväisyystyötä ja esitteli sen kohteita. Kyseessä oli käytännössä massiivinen satsaus monopoliaseman puolustelemiseksi suomalaisille. Kampanjan hintaa ei yksinään tiedetä, mutta yksin samana vuonna Veikkaus käytti markkinointiin 50 miljoonaa euroa. Ulkomainoskampanjan luonne kertoo monien mielestä lähinnä epätoivosta ja Veikkauksen pelosta, että Suomi seuraisi eurooppalaista trendiä lisenssijärjestelmään siirtymisessä.

Moraaliton peliautomaattien sijoittelu

Yksi kuvottavimmista esimerkeistä Veikkauksen käytännön toimien moraalista paljastui taannoin tutkittaessa sen peliautomaattien sijoittelua. Yhtiön voitiin nimittäin todistaa sijoittavan automaattejaan selvästi enemmän sellaisille alueille, joissa tulotaso ja koulutusaste ovat matalia ja samanaikaisesti työttymyysaste on korkea. Tämä on esimerkillinen osoitus siitä, miten yhtiössä todellisuudessa toimitaan pelihaittojen ehkäisyn suhteen ja huolehditaan haavoittuvassa asemassa olevista pelaajista.

Mielenkiintoinen yksityiskohta onkin se, että valtaosa ongelmapelaajista kärsii nimenomaan riippuvuudesta fyysisiin peliautomaatteihin. Näitä Veikkaus sijoittaa näkyvisti marketteihin ja kioskeihin, eli paikkoihin, joissa ihmiset käyvät joka tapauksessa. Ne eivät ole piilossa omissa pelisaleissaan – toisin kuin maissa, joissa on lisenssijärjestelmä ja useita pelitoimijoita markkinoilla. Näissä maissa peliautomaatteihin ei sattumalta törmää, eikä niitä ole yhtä paljon kuin Suomessa.

Haittojen ehkäisyä vai hyväntekeväisyyttä?

Miten Veikkaus sitten perustelee asemansa oikeutusta? Tarvitseeko sen edes tehdä sitä?

Euroopan unioni kaipaa Suomen valtiolta ja Veikkaukselta säännöllisesti selvitystä siitä, onko monopoli oikeututettu. Onkin muistettava, että yksi EU:n tärkeimmistä perusperiaatteista on vapaa kilpailu. Tämän takia valtiollinen rahapeliyhtiö, joka blokkaa markkinat kilpailijoilta, ei sovi sen vapaan kilpailun periaatteisiin.

Veikkauksen perustelu monopolin puolesta EU:n ja Euroopan komission suuntaan on se, että yksinoikeudella ehkäistään pelaamisesta aiheutuvia haittoja. Suomen rajojen sisällä perustelu taas on aivan toinen: Veikkaus perustelee asemaansa kotimaan poliitikoille ja kansalaisille hyväntekeväisyydellä ja järjestöille, tieteelle ja taiteelle tilitettävällä tuotolla.

Pelirajat Veikkauksen uutuus, nettikasinoille peruskauraa

Miten Veikkauksen ”haittojen ehkäisy” sitten käytännössä on toteutunut? Aggressiivinen markkinointi kertoo omaa korutonta kieltään, mutta muitakin vakavia puutteita pelihaittoja ehkäisevässä toiminnassa on. Vastuulliset nettikasinot, esimerkiksi Suomiarvat ja Kolikkopelit, ovat mahdollistaneet pelaamiselle asetettavat euromääräiset rajat jo vuosia, mutta Veikkaus esitteli ne vasta 2020. Ne eivät missään nimessä myöskään kuulu markkinoiden tiukimpiin.

Parhaiden online-kasinoiden luokitus 2020:
  • CASINO-X
    CASINO-X

    1. sija sijoituksessa! Valtavat jättipotit!

  • JOY CASINO
    JOY CASINO

    2. sija sijoituksessa! Luotettava kasino.

Monopoliyhtiön puolelta kansainväliset toimijat, sen kilpailijat, esitetään usein pahassa valossa ahneina ja moraalittomina yhtiöinä, joita eivät säännöt sido. Näillä yhtiöillä on kuitenkin käytännössä kaikilla ollut jo useiden vuosien ajan reilun pelin säännöt ja vastuullisen pelaamisen ohjelmat, joihin sisältyvät mm. pelaajille asetettavat talletus- ja muut pelirajat sekä jäähyjaksot, joiden avulla pelaamisesta voi pitää taukoa.

Johtajien bonukset vastuullisuuden tiellä

Veikkauksen johtajien palkkiot ja bonukset luonnollisesti ovat sidoksissa yhtiön tulokseen. Yhtiön toimitusjohtaja Olli Sarekosken kuukausipalkka on kelvollinen 32 000 euroa kuukaudessa, mutta tavoitteiden täyttyessä hänellä on mahdollisuus vielä 80 000 euron bonukseen. Jääköön jokaisen oman järkeilyn varaan, onko Veikkauksen mainonnassa todella kannustimia saada pelaajia rajoittamaan pelaamistaan.

EU:n muita toimijoita vääristellään

Kaikkia kansainvälisiä toimijoita sitovat niiden lisenssien ja kotivaltioiden lait ja säädökset. Täysin villisti vailla rajoja toimivien pelisivustojen aika loppui jo käytännössä 90-luvulla. Esimerkiksi Malta, jossa moni rahapeliyhtiö pitää kotipaikkaansa, on Suomen tavoin EU:n jäsenvaltio ja valvoo alan toimijoita erittäin tarkasti. Sillä on tähän myös erittäin hyvä kannustin, sillä noin 11 % maan BKT:sta on peräisin rahapeleistä. Tällaista markkinaa on valvottava tarkkaan. Yksi valvontaelimistä on erittäin luotettava lisenssinmyöntäjä Malta Gaming Authority .

Valtionyhtiön puolelta on kerrottu sinällään paikkansa pitävä fakta, että lisenssipohjaiseen järjestelmään siirtynyt Tanska tilittää nykyisin rahapelituotoista enää 48 % yleishyödylliseen toimintaan aiemman 60 % sijaan. Itse pelituottojen kohdalla tämä luku pitää paikkansa, mutta tässä prosenttien pyörittelyssä on tarkoituksellisesti jätetty huomioimatta ulkomaisten kasinoiden verotulot sekä kerättävien lisenssimaksujen tuotot. Lisenssipohjainen avoin ja valvottu järjestelmä tuottaa itse asiassa Tanskassa enemmän rahaa yleishyödyllisiin tarkoituksiin kuin aiempi järjestelmä. Lisäksi se työllistää huomattavasti enemmän.

IP-blokkaus – modernin EU-valtion toimintaa??

Suomessa on tasaisin väliajoin nostettu esiin mahdolllisuus estää suomalaisia internetin käyttäjiä pääsemästä kansainvälisille rahapelisivustoille. Tätä ajatusta on pyöritelty ainakin 2000-luvun alusta alkaen. Rumaa päätään kieltolähtöinen idea nosti jälleen keväällä 2020, jolloin hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti selvittää IP-pohjaisten estojen mahdollisuutta yhdessä rahansiirtojen estämisen kanssa yhtenä toimenpiteenä.

IP-blokkauksen toimivuus on yksi asia, toinen taas on sen periaatteellinen taso. Onko tiettyjen pelisivustojen estäminen todella länsimaisen demokratian arvojen mukaista? IP-estot asettaisivat Suomen askeleen kauemmas pohjoismaisista kumppaneistaan ja samalla askeleen lähemmäs Valko-Venäjän kaltaisia valtioita. Geoblokkaus ei myöskään ole jotakin, jota EU:ssa katsotaan hyvällä – yhtenäisen rajoittamattoman digimarkkinan luominen kun on vahvasti ollut unionin agendalla viime vuosina.

Ruotsikin hylkää monopolijärjestelmän

Suomalaisessa keskustelussa on aiheesta kuin aiheesta totuttu seuraamaan Ruotsin suuntaa, varsinkin edellisinä vuosikymmeninä. Ruotsi on tavallisesti nähty pohjoismaisen hyvinvointivaltion ajatuksen johtavana kehittäjänä ja toteuttajana. Rahapelien suhteen länsinaapurissa onkin pitkään turvauduttu samanlaiseen monopolijärjestelmään kuin meillä Suomessa.

Ruotsalaiseen rahapelimarkkinaan on kuitenkin tulossa vuodesta 2020 alkaen suuri muutos, sillä maa tulee siirtymään monien Euroopan maiden tapaan valvottuun lisenssijärjestelmään, jonka puitteissa kansainväliset peliyhtiöt voivat hakea toimintalupaa Ruotsin pelimarkkinoilta.

Monille voi tulla yllätyksenä, että siirtymisestä uuteen järjestelmään on päätetty vieläpä sosialidemokraattinen johtamalla hallituskaudella. Suomessa edes vapaiden markkinoiden jonkinmoiseksi airueksi mielletty kokoomuspuolue ei ole osoittanut halukkutta puhumaan rahapelimarkkinoiden vapauttamisesta.

Ruotsi ei suinkaan ole ensimmäinen Pohjoismaa, jossa vastaava järjestelmä otetaan käyttöön, sillä Tanska siirtyi lisenssipohjaiseen järjestelyyn jo vuonna 2020. Tanskalaisten hyvät kokemukset uudesta järjestelmästä ovat varmasti olleet osaltaan kääntämässä päätä myös Tukholmassa.

IP-estoista jaarittelevasta ja Veikkauksen asemasta väkisin kiinni pitävästä Suomesta uhkaa tulla todellinen vanhaan aikaan jumahtanut ja ihmisten valinnanvapautta rajoittava suljettu ympäristö. Onko tämä todella modernin Suomen suunta?

Joko hoitajien suurliiton aika?

Kirjoitti dino , joulukuun 2, 2007 alueella Edunvalvonta ja työsuojelu

Nyt puhuvat Suomen huipputuloisimmat: suurin osa työttömistä laiskoja vetelehtijöitä

Luottamus poliitikkoihin on huipputuloisimpien kohdalla matalalla. Juha Sipilään luotettiin, mutta ay-liike pilasi hänen mahdollisuutensa, eräs perijä arvioi.

Suomen huipputuloisimmat epäilevät suomalaisen hyvinvointivaltion tarpeellisuutta ja politiikka turhauttaa heitä, kerrotaan maanantaina ilmestyvässä teoksessa. Enemmistön mielestä Suomen poliittisessa järjestelmässä on niin vakavia epäkohtia, että koko yhteiskunta uhkaa upota. Huipputuloiset näkevät olevansa ainoita, joita kehitys huolettaa.

Anu Kantolan ja Hanna Kuuselan Huipputuloiset – Suomen rikkain promille perustuu monivuotiseen tutkimukseen, jossa kaksikko haastatteli yhteensä 90 vuosina 2007–2020 eniten ansainnutta suomalaista perijää, ammattijohtajaa ja yrittäjää. Haastattelut tehtiin anonyymisti.

Haastateltavista perijöitä oli 26, johtajia 32 ja yrittäjiä 32.

Kantola on viestinnän professori Helsingin yliopistossa ja Kuusela kulttuurintutkija ja mediakulttuurin dosentti Tampereen yliopistosta.

Turhautuminen politiikkaan tulee ilmi esimerkiksi yhden vanhan ja vauraan suursuvun perijän kommentissa, jossa hän ärsyyntyy jopa suuttumukseen asti, kun puheeksi tulevat poliitikot. Perijän mukaan poliittinen järjestelmä on turha koneisto, josta ei tule ulos mitään järkevää.

” Mun mielestäni siellä on niin paljon tyhjänpuhujia ja saamattomia. Tai ehkä sitten ihmisiä, jotka ei tiedä asioista tarpeeksi. Mitä ne kaikki tekee siellä? Ärsyttää niiden palkat ja palkkiot ja systeemit ja sitten ne istuu siellä eikä saa mitään aikaan tai ei ota vastuuta siitä mitä ne tekee ”

Erityisesti politiikkaan kuuluvat poliittiset kamppailut turhauttavat monia huipputuloisia. Niiden nähdään hidastavan päätöksentekoa. Heidän mukaansa poliitikot eivät joko osaa tai rohkene tehdä kipeitä päätöksiä. Tämä taas johtuu huipputuloisten mukaan siitä, että demokratiassa käydään liian tiheään tahtiin vaaleja.

” Kun on eduskuntavaalit, on kuntavaalit, on presidentinvaalit, niin koko ajan on joku vaali tulossa, jolloin pelataan äänimääriä eikä asiaa ”, ammattijohtaja kommentoi.

”Sipilä sotkeutui ihan monoihinsa”

Kirjassa osa kritiikistä kaatuu suoraan muutaman nykypoliitikon niskaan. Viime hallituksen pääministeriin Juha Sipilään (kesk) laitettiin huipputuloisten keskuudessa paljon toivoa. Sipilä vaikutti yrittäjätaustansa takia huipputuloisten ja erityisesti yrittäjien mielestä ymmärtävän heidän parhaaksi näkemäänsä tapaa tehdä politiikkaa. Sipilän luotettiin johtavan Suomea yritysjohtajan tarmolla ja osaamisella.

Suurituloisimpien keskusteluissa esimerkiksi Juha Sipilä nousi esille aluksi luotettavana.

Kuva: Akseli Muraja / Lehtikuva

Toisin kävi, ainakin yhden yrittäjän mielestä. Koko oikeistohallitus saa yrittäjältä armotonta kritiikkiä.

” Sehän (Sipilä) sotkeutui ihan monoihinsa ja rupesi pelle-, ihan käsittämätöntä puuhastelua tekemään. Sitten sä katsot jotain (Petteri) Orpoa (kok), joka on yksinkertaisuuden… sehän näyttää isokokoiselta pikkulapselta, joka katselee silmät pyöreinä. Eikä se ole edes mikään näkökulma, vaan se on oikeasti sellainen. Hän ei oikeasti tajua mistään mitään. Hän ei vaan halua suututtaa ketään, hänestä tuli sen takia puheenjohtaja, kun kukaan ei ole hänelle vihainen. Sitten on joku (Timo) Soini (sin), joka petti kaikki kannattajansa päästäkseen Audin takapenkille .”

Vaan eipä samainen yrittäjä ollut tyytyväinen myöskään oppositiojohtajiin. Vihreiden Ville Niinistöä hän pitää ”kaikista karmeimpana” ja ”paholaisen advokaattina”. Antti Rinnettä (sd) yrittäjä ei edes halua alkaa arvioida. Hän kertoo lähettävänsä tuntemilleen poliitikoille ”erittäin epämiellyttäviä lehtileikkeitä”, joihin hän lisää mukaan omat kommenttinsa aiheista.

Yksittäisiä poliitikkoja enemmän kuritusta saa ammattiyhdistysliike. Erään perijän mielestä ay-liike on syypää ”Sipilän hallituksen lupaavasti alkaneen tien” katkeamiseen. Hänen mielestään ay-liikkeessä kyllä tiedetään, mitä pitäisi tehdä, mutta ei jääräpäisyyden takia haluta joustaa.

” Ikävä fakta on se, että ennen kuin ay-liikkeen ylivalta saadaan murrettua, ei tapahdu mitään muutosta, päinvastoin me kurjistutaan. Teollisuus menee sinne, missä on halvempi tuottaa. Tästä tulee ihan palveluyhteiskunta. Rumasti sanottuna toinen toistemme paitojen peseminen ei pidemmän päälle kannata , perijä maalaa.

Eräs haastatelluista yrittäjistä taas on sitä mieltä, että ”ay-liike pitäisi räjäyttää”. Yksi johtaja taas kuvaa, että poliittinen järjestelmä on umpikujassa ay-liikkeen takia.

” On sääli, että demokratian perusteella valittu järjestelmä ei kykene tekemään muutoksia, koska ilman demokratiaa valittu taho vastustaa kaikkea muutosta .”

Moni uskoo sosiaaliturvan kannattavan työtä paremmin

Muutosta todella kaivataan ja haastatteluista erottuukin hyvin selkeitä tavoitteita ja epäkohtia, jotka yhdistävät suurinta osaa huipputuloisista. Ay-liikkeeseen liittyviä ongelmia löytyy useampia: irtisanomissuoja, yleissitovuus ja työehtosopimukset ylipäänsä. Eräs huipputuloinen näkee, että vain minimipalkoista pitäisi sopia yhteisesti.

Pohjoismaisen hyvinvointivaltion perinne näyttäytyy huipputuloisille varsinaisena päävihollisena. He kehuvat Suomen koulutusjärjestelmää, tasa-arvoa, turvallisuutta, sairaalajärjestelmää ja osa jopa verotusjärjestelmän perusperiaatetta. Iloisia veronmaksajia on huipputuloisista kuitenkin vain murto-osa.

Moni pitää tärkeänä, että verotuksella pystytään ylläpitämään suomalaista hyvinvointivaltiota, mutta harva haluaa itse maksaa niin suuria veroja kuin parhaillaan maksaa. Etenkin perintöveroa pidetään karmeana ja hirvittävänä asiana, jopa syypäänä sille, että Ruotsi pärjää paremmin kuin Suomi.

Ongelmista puhuttaessa sanaiset arkut aukeavat. Monet näkevät suurimmaksi ongelmaksi sen, että ihmiset käyttävät heidän mielestään etuuksia hyväkseen. Erään perijän mielestä Suomen velkaantumisen syy löytyy ylisuurista etuuksistaan kiinni pitävistä kansalaisista.

Moni on sitä mieltä, että Suomessa tulee paremmin toimeen sosiaaliturvalla kuin työllä. Suurin osa työttömistä nähdään laiskoina vetelehtijöinä ja työnvieroksujina. Eräs perijä toteaa, että hänen näkökulmastaan työttömyys on ”ihan asenteesta kiinni”. Suomalaiset eivät hänen mukaansa halua tehdä tavallisia töitä.

” Ei voida olettaa, että yksi osa kansaa elättää suuren osan kansaa, joka ei tee mitään… Mä en halua olla niin kauhean jyrkkä, mutta jollain lailla on mennyt liian pitkälle se, että kaiken pitää olla ilmaista ja mitään ei tartte tehdä , toinen perijä tuskailee.

Eräs ammattijohtaja näkee, että työttömyys on seurausta yrittämisen puutteesta. Hän toteaa, että ”sieltä Kainuusta ehkä pitäs muuttaa tänne Helsinkiin töihin”. Johtaja kertoo itsekin kulkevansa päivittäin 150 kilometriä töiden takia, mutta ei häntäkään kukaan kehota jäämään kotiin.

” Jos meidän julkisessa taloudessa on viiden miljardin vaje, niin kyllä se tarkoittaa, että joltain otetaan pois, ja se täytyy ottaa pois niiltä, joille julkisia verovaroja nyt sitten annetaan erilaisina tukina. Kyllä se tarkoittaa sitä, sen voi sanoa ääneen, että joo, tukia leikataan , toinen ammattijohtaja tiivistää.

Ammattijohtajan kommentissa tiivistyy huipputuloisten usein käyttämä valtiontalouden vertaus yrityksen taloudenpitoon. Jos talous ei ole tasapainossa, pitää huipputuloisten mielestä yksinkertaisesti vain leikata menoja.

Lähde: Anu Kantola ja Hanna Kuusela: Huipputuloiset – Suomen rikkain promille (2020, Vastapaino)

Parhaiden online-kasinoiden luokitus 2020:
  • CASINO-X
    CASINO-X

    1. sija sijoituksessa! Valtavat jättipotit!

  • JOY CASINO
    JOY CASINO

    2. sija sijoituksessa! Luotettava kasino.

Arvostelut online-kasinoissa

;-) :| :x :twisted: :smile: :shock: :sad: :roll: :razz: :oops: :o :mrgreen: :lol: :idea: :grin: :evil: :cry: :cool: :arrow: :???: :?: :!: