Harrastaminen tukemassa hyvinvointia

Parhaiden online-kasinoiden luokitus 2020:
  • CASINO-X
    CASINO-X

    1. sija sijoituksessa! Valtavat jättipotit!

  • JOY CASINO
    JOY CASINO

    2. sija sijoituksessa! Luotettava kasino.

Harrastaminen

Harrastus on tekemistä työn ulkopuolella. Se on jotain, mitä teet säännöllisesti vapaa-aikanasi, jonka perusperiaate on tuottaa fyysistä ja henkistä mielihyvää arjen keskellä. Harrastuksen ei ole tarkoitus tuottaa rahallista palkkiota, vaan tasapainottaa elämää siten, että motiivina toimii kiinnostus sekä nautinto. Nautintoa on monenlaista, ja sitä ei voi määrittää minkään kaavan mukaan, vaan kyse on täysin yksilöllisestä asiasta. Tärkeintä on muistaa se, että ei ole olemassa oikeita tai vääriä harrastuksia, vaan jokainen harrastus on yhtä tärkeä, riippumatta siitä mitä se tekeminen käytännössä on.

Mikä määrittää harrastuksen?

Harrastamisen määrittäminen voi olla joltain osin vaikeaa, koska siihen vaikuttaa monet asiat. Esimerkiksi ammattiurheilija, joka pelaa jalkapalloa ei käytännössä voi harrastaa sitä työnsä ohella, sillä huvikseen pallottelu joukkueharjoitusten ulkopuolella on kuitenkin itsensä kehittämistä ammatissa. Samalla tavalla työkseen ruokaa valmistava ihminen ei voi kutsua sitä harrastukseksi, vaikka kotona ruokaa tekisi päivittäin sillä se on mielenkiintoa omaa työtä kohtaan. Nämä kaksi esimerkkiä on kuitenkin karrikoituja, sillä monet jotka nauttivat työstään suuresti sanovat, että työ on heidän harrastuksensa. Tämä ei kuitenkaan sovi täysin harrastukselle annetun määritelmän muottiin täysin, joten sitä on hieman vaikea allekirjoittaa.

Yksi tärkeä asia joka erottaa ammattilaisen harrastajasta on se, että maksetaanko siitä palkkaa. Periaatteessa asia menee siten, että mikäli saat rahallisen korvauksen jokapäiväisestä työstäsi vaikka koet sen harrastuksena, on se sinulle silloin työtä. Näin ollen päätelmä on se, että asiat joita teet toistuvasti vapaa-ajalla ovat harrastuksia. Tässä asiassa ei ole kuitenkaan oikeaa ja väärää, sillä maailma on mennyt niin paljon eteenpäin, että tämänkaltaisten asioiden määritteleminen yksinkertaisesti on liki mahdotonta. Elämän helpottamiseksi tässä artikkelissa teemme sellaisen päätelmän, että keskitymme vapaa-ajan harrastamiseen, ja siihen miten se vaikuttaa normaaliin elämään tasapainottamaan työtä, ja kotona tapahtuvaa elämää.

Miksi ihmisellä on hyvä olla harrastus?

Aloittakaamme sillä, että käytännössä poikkeuksetta ihmisillä on harrastus, huolimatta siitä näkeekö itse asian harrastuksena vai ei. Koska harrastamisella on niin paljon eri muotoja, monilta jää huomaamatta sellaisia toimia, jotka oikeasti ovat harrastuksia eikä vain rutiineja joita toistaa jatkuvasti. Harrastuksella on tärkeä osa elämää, sillä sen ainoa tehtävä on tuottaa nautintoa valitsemallasi tavalla, on se sitten henkistä tai fyysistä. Hyvänä esimerkkinä voidaan todeta, että fyysistä työtä tekevälle ihmiselle esimerkiksi kirjojen lukeminen voi olla täydellinen harrastus, sillä se tarjoaa omaa aikaa ja rauhaa raskaiden työpäivien ohelle. Hyvään kirjaan uppoutuminen antaa keholle aikaa levätä, ja mielikuvitus saa tehdä työt jolloin yleensä pääsee irti kaikesta muusta ympärillä tapahtuvasta. Muutama tunti päivässä kirjan seurassa tekee ihmeitä, tai edes 30 minuuttia jos aika ei meinaa riittää enempään. Tärkeintä on kuitenkin se, että ihminen joka tekee raskasta työtä saa vaakakupin toiselle puolelle jotain sellaista, joka tasapainottaa elämää.

Tässä yhteydessä ei oikein voi puhua kolikosta ja sen kääntöpuolesta, sillä ihmisten arki on niin erilaista ja yksilöllistä. Työtä on monenlaista, ja usein harrastukset ovat sellaisia, jotka tarjoavat ulospääsyn siitä. Istumatyötä tekevälle henkilölle jokin urheilullinen harrastus on ideaali, sillä kahdeksan tuntia päivässä istualtaan tietokoneen ääressä ei ole hyväksi fyysiselle hyvinvoinnille. Toimistotyössä toimivat henkilöt kohtaavat usein ongelmia mm. selän, niskan, ja hartioiden kanssa, sillä ergonomia huutaa liian usein poissaolollaan. Tämä johtaa helposti terveydellisiin ongelmiin, varsinkin jos ruokailutottumukset ovat kyseenalaiset. Jo perinteisellä päivittäisellä puolituntia kestävällä reippaalla kävelylenkillä saa nopeasti apua selkävaivoihin, ja pienillä kotona tehtävillä harjoitteilla apua ongelmiin, jotka kiusaavat suurta osaa istumatyötä tekeviä ihmisiä.

Harrastus tukemassa hyvinvointia

Kaikki kulminoituu lopulta fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin. Jos jaetaan ihmiset kahteen lokerikkoon, jossa toinen puoli tekee fyysistä työtä ja pysyy sen avulla fyysisesti kunnossa, ja toinen puolisko tekee istumatyötä, jolloin fyysinen kunto helposti rappeutuu. Ihmisen hyvinvointi on elintärkeää, niin fyysinen kuin henkinen, jos toinen osa-alue ei ole kunnossa vaikuttaa se toiseen olennaisesti. Huono fyysinen kunto johtaa toimintakyvyn heikkenemiseen, joka vaikuttaa negatiivisesti henkiseen hyvinvointiin, kun ei ole kykenevä suorittamaan kaikkia niitä asioita, jotka haluaisi. Hyvästä fyysisestä kunnosta pääsee taas hyvin eroon, jos henkinen hyvinvointi rappeutuu, sillä jaksaminen heikentyy huomattavasti, joka johtaa yleensä huonoihin ruokailutottumuksiin ja fyysisen kunnon ylläpitämisen heikentymiseen. Esimerkki on todella karrikoitu, mutta pitää monilta osin paikkaansa.

Monet ihmiset kuittaavat nämä asiat olankohautuksella, miettimättä sen suuremmin asioiden merkitystä elämässä. Seuraukset sille, että oma hyvinvointi jätetään toissijaiseksi, ovat todella vakavia. Ihminen masentuu silloin helposti, joka näkyy todellisena romahtamisena ja jaksamisen loppumisena. Silloin saattaa helposti joutua pitkään sairaslomakierteeseen ja vierottua yhteiskunnasta, ystävistä, ja työnteosta. On siis elintärkeää välillä pysähtyä kokonaan ja kysyä itseltään “onko minulla asiat hyvin?”. Itselleen valehtelu tällaisissa asioissa on typerää ja jos koet, että et ole onnellinen tai asiasi ei ole kunnossa, tee muutoksia. Se, että etsit itsellesi uuden harrastuksen, tai palaat vanhan harrastuksen pariin josta ennen nautit, tuo elämääsi paljon hyviä asioita. Eron huomaa nopeasti ihan jo siitä, että energiatasot nousevat ja arki muuttuu kevyemmäksi.

On tärkeää, että tasapainotat elämäsi hyvin työn ja arjen välillä, tulet saavuttamaan positiivisia tuloksia todella nopeasti. Älä sano, että sinulla ei ole aikaa, sillä aikaa löytyy aina varmasti. Toki elämäntilanteita on erilaisia, ja esimerkiksi yksinhuoltajille aika on todella kortilla, mutta se hetki löytyy varmasti myös itselle. Tässä tapauksessa esimerkiksi se kirjan lukeminen, tai nopeasti kotona tehtävissä oleva fyysinen harjoite voi mullistaa elämän täysin. Pienet asiat joita et ole osannut tai tajunnut ajatella, saattaa antaa sinulle sellaisia voimavaroja, jotka kantavat kukkaa vielä vuosiksi eteenpäin. Vaikka sinun kontollasi olisi kuinka paljon muiden hyvinvointia, et voi auttaa muita jos oma hyvinvointisi on olematonta. Väsynyt ja rikkinäinen ihminen ei pysty tarjoamaan samaa apua, tukea ja turvaa, kun ihminen joka voi hyvin. Monet eivät tätä asiaa ymmärrä tai koe, että se olisi niin, mutta jos vertaa kahta ihmistä, joista toinen on väsynyt ja romahtamisen partaalla, ja toinen voi hyvin koska käyttää 30 minuuttia päivästä itseensä, niin ero on suuri. Löydä siis itsellesi se aika, ja käytä se omaan hyvinvointiisi, oli se sitten henkistä tai fyysistä.

Harrastukset tuovat yhteisöllisyyttä

Koska harrastukset näyttelevät suurta osaa henkisen hyvinvoinnin kannalta, on tärkeää tuoda esiin yhteisöllisyys. Suomessa ja maailmalla ylipäätään on aivan liikaa ihmisiä, jotka elävät yksinäisyyden keskellä. Tämä on sellainen asia, jota vastaan meidän kaikkien pitäisi taistella. Yksinäisyys on asia, joka tuhoaa ihmisen henkisen hyvinvoinnin todella nopeasti, ja se heijastuu arkeen sekä työelämään negatiivisessa mielessä. Tässä vaiheessa kuvaan astuu harrastusten tärkeys, sillä käytännössä minkä tahansa harrastuksen ympärille on kasvanut yhteisöjä. Harrastusten ympärille kasvaneet yhteisöt tuovat ihmisiä yhteen eri täysin eri taustoista ja elämäntilanteista. Tätä kautta yksinäinen ihminen voi löytää itselleen uusia kaveri- sekä ystävyyssuhteita, jotka saattavat kantaa hedelmää koko loppuelämän ajan. Tästä syystä onkin tärkeää, että jos tiedät ihmisen, joka on syystä tai toisesta jäämässä tai jäänyt ulkopuolelle harrastuksista ja vaikka työelämästä, pyrit auttamaan ja tukemaan häntä. Pienillä asioilla voi olla todella suuri vaikutus jonkun toisen elämään, se voi olla niinkin pieni asia, että viet mukaan johonkin harrastukseen, tai annat vinkin jostain helposta harrastuksesta josta tiedät, että toinen pitää. Kun ihminen löytää itselleen mieleisen harrastuksen, joka auttaa elämässä eteenpäin kantaa se hedelmää pitkän aikaa. Samalla saat mahdollisuuden eheyttää ehkä unohtuneita ystävyyssuhteita, ja sympatian kautta luot myös hyvää itsellesi. Yhteisöjen tuki on mittaamattoman arvokasta, ja harrastukset ovat yksi parhaimmista keinoista luoda uusia tuttavuuksia ja yhteyksiä. Ole siis aina avoimin mielin uusien harrastusten ja yhteisöjen kanssa, sillä tulet varmasti saamaan erilaista näkökulmaa elämääsi, joka auttaa ymmärtämään asioita paremmin. Tällaiset asiat heijastuvat jokapäiväiseen elämään positiivisessa valossa, ja vaikka joku yhteisö ei välttämättä sopisikaan sinulle, on niitä maailma pullollaan. Vaihtoehtoja riittää, sinun ei tarvitse olla muuta kuin avoin uusille mahdollisuuksille, ja ihmisille.

Harrastukset rytmittävät ajankäyttöä

Harrastuksista ja harrastamisesta on tullut todella tärkeä ajankäytön väline, ja määrittäjä. Yksittäisen ihmisen elämään se tuo tekemistä aina töiden jälkeen, ja auttaa pitämään päiviä kasassa, ettei päivät töiden jälkeen kotona mene pelkästään sohvalla makailemiseksi. Perhe-elämässä niin aikuisten, kuin lastenkin harrastukset ovat suuressa roolissa ajankäytön kannalta. Sille harrastukset rytmittävät koko perheen arkea ja loma-aikojen toimia. Tämä näkyy positiivisesti siten, että myös lomilla tulee tehtyä asioita, kun lapsia viedään harrastamaan, ja samalla päivät pysyvät sellaisessa rytmissä, että asioita tulee tehtyä, ja ulos lähdettyä. Parastahan on se, jos vanhemmat pystyvät löytämään harrastuksen, jossa käydä yhdessä lapsen/lasten kanssa. Monet vanhemmat esimerkiksi kasvavat vanhemmiksi urheilukenttien tai musiikkikoulujen laidoilla, seuraten lapsensa kehitystä ja kasvua harrastuksen parissa.

Parhaiden online-kasinoiden luokitus 2020:
  • CASINO-X
    CASINO-X

    1. sija sijoituksessa! Valtavat jättipotit!

  • JOY CASINO
    JOY CASINO

    2. sija sijoituksessa! Luotettava kasino.

Perheellisten arkielämä on jatkuvaa valintojen tekemistä, ja monet päätökset rakentuvat nimenomaan lasten harrastusten ympärille, sillä ne ovat aikaa vievää puuhaa. Tämä on kuitenkin positiivinen asia, sillä vanhempi joka ei välttämättä kerkeä harrastamaan itse, kun perhe vie paljon aikaa kohtaa lasten harrastusten yhteydessä samassa tilanteessa olevia vanhempia. Täten rakentuu jälleen yhteisöllisyyttä, jolloin aikuiset saavat hetken rauhan ja pääsee juttelemaan niitä näitä muiden vanhempien kanssa. Lapsen harjoitusten aikana on myös mahdollista käydä jonkun toisen vanhemman kanssa kävelylenkillä harrastuspaikan läheisyydessä, jolloin saa itselleen pienen hetken jolloin pääsee irti arjesta. Täten siis luot harrastuksen lastesi harrastuksen ympärille, ja oman harrastuksen rytmittäminen viikottaiseen arkielämään helpottuu taas hieman. Kyseessä ei ole millään tavalla helppo yhtälö, vaan se vaatii suunnittelua, mutta tämä on yksi keino toteuttaa itselleen harrastus ja samalla luoda erinomaisia yhteyksiä samankaltaisessa tilanteessa oleviin ihmisiin.

Harrastukset tuovat arkeen ja elämään lisää rytmiä, ja ne luovat hyvän rungon tekemiselle, joka auttaa parantamaan henkistä ja mahdollisesti myös fyysistä hyvinvointia. Samalla lapsi saa aikaa ilman vanhempien jatkuvaa huomiota, joka on myös terveellistä lapsen kehitykselle, jotta lapsi/lapset saavat kasvaa myös ilman omien vanhempien jatkuvaa katsetta muuallakin, kuin koulussa. Ota siis kaikki irti myös lastesi harrastamisesta, nauti positiivisista onnistumisista, ja toimi esimerkillisesti tukena ja turvana, kun sille on tarvetta. Harrastukset luovat myös lapsen elämään paljon hyvää, ja sitä ei pidä missään nimessä sivuuttaa.

Lasten ja nuorten harrastukset

Suomi on siitä erinomainen maa, että se tarjoaa lapsille ja nuorille erinomaiset lähtökohdat harrastamiselle käytännössä ympäri maata. Harrastuksia löytyy laidasta laitaan iästä riippumatta, joten termi “jokaiselle jotakin” pitää kyllä ehdottomasti paikkaansa. Parastahan tässä on vielä se, että harrastuksia löytyy myös paljon ilmaisia, jotta vähävaraisten perheiden lapset eivät jää toimintojen ulkopuolelle, vaan pääsevät mukaan harrastamaan siinä missä muutkin. Sen lisäksi Suomesta löytyy järjestöjä, jotka mahdollistavat hintavampien harrastusten harrastamisen sellaisten perheiden lapsille, joilla ei normaalisti siihen varaa olisi. Tässä vaiheessa on pakko nostaa framille Ice Hearts niminen järjestö, joka mahdollistaa jääkiekon harrastamisen lapsille ja nuorille, joilla siihen ei muuten olisi mahdollisuutta.

Yleisesti suomalaiset lapset ja nuoret ovat kiitettävän aktiivisia liikkujia, ja vuonna 2020 Suomessa oli reilu 9 000 aktiivista urheiluseuraa, joiden listoilla oli n. 417 000 lasta ja nuorta harrastamassa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että noin 50% Suomen nuorisosta on jonkin urheiluseuran jäsenenä liikunnallisessa harrastuksessa. Sen lisäksi, kun lasketaan mukaan kaikki muut harrastukset, on suomalaisten lasten ja nuorten harrastamisen taso n. 90% luokkaa. Asiat ovat siis sillä kannalla varsin erinomaisella tasolla, ja kun tähän tuodaan mukaan vielä se, että nuorten päihteiden käyttö on vähentynyt 2000-luvun alusta huomattavasti, voidaan todeta, että olemme hyvässä asemassa. Se, että nuoret käyttävät vapaa-aikaansa mielummin harrastusten parissa ja ystävien kanssa, eikä käyttäen päihteitä on erinomainen suunta. Harrastusten parista nuoret saavat muutenkin hyvät avaimet elämään, ja ystävyyssuhteita, joista osa tulee kestämään läpi elämän.

Joukkueurheilu

Joukkueurheilu on todella hyvä harrastamisen ja liikunnan muoto. Lapset ja nuoret oppivat sen kautta paljon, sillä siinä yhdistyy paljon sellaisia elementtejä, jotka ovat tärkeitä kasvulle ja kehitykselle. Joukkueen muodostaa tiivis ryhmä ihmisiä, jotka puhaltavat yhteen hiileen ja toteuttavat yhteisiä tavoitteita. Joukkueurheilu opettaa ihmisiä hyväksymään muut omana itsenään, riippumatta etnisestä taustasta, mahdollisista fyysisistä rajoitteista, pukeutumisesta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai mistään muustakaan ulkoisesta seikasta. Se opettaa hyväksymään erilaisuuden, ja ymmärtämään, että me emme ole kaikki samanlaisia, ja silti samanarvoisia. Joukkueessa jokainen yksilö on tärkeä, ja eri persoonat täydentävät ryhmän kokonaiseksi. Toiset ovat äänekkäämpiä, jotka ylläpitävät hyvää mieltä huumorilla vaikeinakin hetkinä, ja jotkut taas ovat hiljaisia “duunareita”, jotka luovat esimerkkiä muille omalla tekemisellään joukkueen suoritusten edistämiseksi. Jokainen ryhmän palanen on elintärkeä, ja joukkueurheilusta lapset ja nuoret saavat erinomaista oppia siihen, mitä elämä tulee olemaan vastaisuudessakin. Tappioita, riitoja ja vaikeita tilanteita tulee eteen jatkuvasti läpi elämän, eikä niitä pysty välttämään. Se, että tunnistaa oman roolinsa ja paikkansa ryhmän jäsenenä, helpottaa käymään läpi asioita ja taistelemaan tiensä halki vaikeiden hetkien. Onnistumisia on myös erittäin mukava juhlia yhdessä oman joukkueen, ryhmän tai tiimin kanssa, kun yhdessä saadaan jokin tavoite onnistumaan. Yksi tärkeimmistä asioista on nimenomaan sosiaaliset suhteet ja ikimuistoiset kokemukset sekä elämykset. Ihminen on laumaeläin, joka tarvitsee muita ympärilleen. Joukkueurheilusta kumpuava joukkuehenki on asia jota ei voi korostaa liikaa. Se antaa valmiudet uskaltaa yrittää ja epäonnistua, sillä sitä kautta ihminen kehittyy todella nopeasti, kun tietää ettei kukaan tule ristiinnaulitsemaan ohi vedetyn rankkarin jälkeen.

Me opimme vuorovaikutustaidot jo nuorena lapsena kotona sekä harrastusten parissa. Joukkueurheilu tarjoaa erinomaisen kasvuympäristön samalla luoden mahdollisuuksia nuorelle kehittää vuorovaikutustaitoja muiden samankaltaisten ihmisten seurassa. Vaikka eroja yksilöissä onkin paljon, on heillä jo valmiiksi yksi yhteinen kiinnostuksen kohde, joka yhdistää joukkueen riippumatta lähtökohdista. Yhdessä suunnitellut sekä koetut haasteet, tavoitteet, ja päämäärät luovat pohjaa keskusteluille sekä tekemiselle, joka kantaa hedelmää vielä pitkälle eteenpäin. On myös tärkeää, että vanhemmat antavat joukkueen valmentajan valmentaa ryhmää, sillä valmentajat oppivat tuntemaan ryhmän sisäisen dynamiikan ja roolituksen ryhmän yksilöiden kanssa. Esimerkiksi joukkueen kapteeni valikoituu käytännössä itsestään ajan myötä, kun joukkue on hitsaantunut yhteen. On vanhempia, jotka pyrkivät kasvattamaan ja työntämään lastaan tiettyyn muottiin kuvitellen auttavansa tätä, mutta eivät tajua tekevänsä suurta virhettä. Vanhempien tulisi ymmärtää, että jokaiselle hioutuu oma paikka ryhmässä sen tiivistymisen ja ryhmäyttämisen aikana, eikä sitä voi pakottaa.

Taideharrastus

Taidetta on monenlaista, ja harrastuksena se on erinomainen. Taide antaa luovuudelle tilaa, ja antaa mahdollisuuden uppoutua mielikuvituksen maailmaan. Yleisesti taiteella tarkoitetaan toimintoja ja tuotteita, jotka ihminen havaitsee aistein ja tuntemuksin. Yksi kulttuurin perusteista on taide, ja sen ainoa pyrkimys on vaikuttaa ihmisten ajattelutapoihin sekä tunteisiin. Taide tarjoaa välineen ihmiselle käsitellä erilaisia tunteita, ajattelutapoja, viestintää sekä paljoa muuta. Koska aihe on erittäin laaja, tässä artikkelissa vain raapaisemme sen pintaa vain hieman, jotta pystymme tarjoamaan jonkinlaisen yleiskäsityksen siitä, mitä kaikkea taide voi parhaimmillaan lapsille ja nuorille harrastuksena tarjota.

Musiikilla on paljon myönteisiä vaikutuksia ihmisen kehittymisessä. Musiikin kuuntelu, soittaminen ja laulaminen edistää älyllistä kehitystä, sekä motoriikkaa, samalla käyden läpi erilaisia tunneskaaloja. Tarkkaavaisuus, motoriikka, keskittymiskyky, ja yleinen hahmottamiskyky kehittyy varsinkin lapsella ja nuorella vinhaa tahtia musiikkiharrastusten parissa. Musiikin kautta ihminen pystyy käsittelemään omia tuntemuksiaan, ja oppia tunnistamaan niitä. Monien soitinten soittamisesta saa myös todella suuria onnistumisen tunteita sekä mielihyvää, kun taidot kehittyvät ja pystyy soittamaan entistä vaikeampia asioita, jotka kuulostavat toinen toistaan paremmilta. Samalla on mahdollista kehittää sosiaalisia taitoja eri ikäisten ihmisten kanssa, varsinkin jos harjoittelee musisointia suuremmissa ryhmissä. Musiikin kautta voi myös päästä esiintymään suurille yleisöille, ja sellaiset tilaisuudet kasvattavat itseluottamusta massiivisesti, samalla rakentaen hyvää siltaa kohti tulevaa. Harrastuksena musiikki on erinomainen siitä, että se on kaikille ja kaikki voivat sitä harrastaa. On olemassa loputon määrä erilaisia lauluporukoita, joissa pääsee toteuttamaan itseään ryhmän mukana, jolloin voi harjoitella rauhassa avoimessa ympäristössä missä ei ole paineita suorittamisesta.

Kuvataide on laaja käsite, ja sen alle putoaa mm. maalaaminen, piirtäminen, kuvanveisto, valokuvaaminen jne. Näitä kaikkia yhdistää se, että se on erittäin luovaa ja mitään näistä ei oikeastaan voi tehdä väärin. Rajana on lähinnä taivas ja mielikuvitus, joten harrastuksena varsinkin lapselle ja nuorelle kehittymisen kannalta jokainen näistä on erinomainen vaihtoehto. Harva tajuaa sitä, että jo pienenä, kun lapsi alkaa piirtämään tussilla seinään samalla pilaten kalliit tapetit, toteuttaa lapsi itseään ja visiota jostain, mitä hän ei sillä hetkellä osaa selittää. Sormiväreillä maalaaminen menee samaan kategoriaan ja onkin tärkeää, että lapsia ja nuoria ei estellä, kun he toteuttavat itseään kuvataiteen muodossa. Lopputulokset voivat olla todella mielenkiintoisia ja niistä voi oppia paljon siitä, minkälaisessa mielentilassa ihminen mitäkin tekee. Varsinkin sellaiset nuoret, joilla on ongelmia sosiaalisen kanssakäymisen kanssa, pystyvät taiteen avulla toteuttamaan itseään, ja kertoa asioita joita he eivät muuten osaa esittää. Kuvataiteeseen pystyy purkamaan suuria tunteita, niin hyvässä, kuin pahassa. Se auttaa käsittelemään asioita, joista ei välttämättä halua puhua ja sitä kautta auttaa elämää eteenpäin. Kuvataide elää mielikuvituksesta, visioista, ja tunteista joiden ilmaiseminen muuten voisi olla vaikeaa.

Sanataide, eli kirjoittamiseen sekä lukemiseen perustuva taide on pääasiassa draaman, romaanien, novellien ja runojen ympärillä. Harva alkaa kovin nuorena kirjoittamaan mitään kovinkaan pitkää tai edes järkeenkäypää, mutta teini-ikäisenä nuorista saattaa löytyä sellaisia piirteitä, jotka viittaavat kirjoitustaidolliseen lahjakkuuteen. Yleisesti lahjakas kirjoittaja omaa myös vilkkaan mielikuvituksen, ja nämä kaksi yhdistettynä luovat kokonaisuuden, joka oikealla tavalla rohkaistuna voi saavuttaa suuriakin asioita. Maailmassa on loputon määrä kirjallisuutta luettavaksi, ja sitä kirjoitetaan lisää jatkuvasti liukuhihnalta. Hyviä kirjoittajia ei ole koskaan liikaa ja nykyään, kun varsinkin kaunokirjoitus alkaa olemaan katoava luonnonvara on tärkeää, että nuoria rohkaistaan kirjoittamaan enemmän käsin. Sanataide ei kuitenkaan ole pelkästään sen kirjoittamista, kun sitä katsotaan harrastuksena, sillä sen lukeminen on yhtälailla harrastus ja erittäin tärkeä sellainen. Suomalaisten lukutaito on asia josta voimme olla ylpeä, kehitys on tuonut tullessaan kuitenkin niin paljon muita ärsykkeitä ja tapoja tappaa aikaa, että ihmiset lukevat vähemmän kirjoja, kun Netflix tabletin ruudulla vaikuttaa kiinnostavalta. Lukeminen kuitenkin edistää sosiaalisten taitojen, viestinnän, sekä empatiakyvyn kehittymistä, samalla kasvattaen sanavarastoa laajemmaksi. Lukeminen vähentää stressiä, sillä se rentouttaa ja vie ajatukset pois arjen tuomista haasteista sekä paineista. Tärkeänä asiana ihan kaiken ikäisille ihmisille lukemisen kanssa tulee mainita myös se, että keskittymiskyky paranee, mitä enemmän ihminen lukee kirjallisuutta sen sijaan, että tunnit vierivät digilaitteen ruutua tuijottaen. Kuitenkin ehkä olennaisin seikka varsinkin lapsen ja nuoren kehityksen kannalta on se, että lukemisen taito kehittyy, ja hyvän lukutaidon omaava nuori pärjää paremmin koulussa, sekä työelämässä. Tämä seikka on elintärkeä, ja siksi on hyvä ymmärtää, miksi lapsia ja nuoria tulisi kannustaa lukemaan enemmän ja enemmän. Sen takia myös olisi hyvä, että lapsille luettaisiin kotona mahdollisimman paljon, sillä se on perheen yhteistä aikaa, joka parantaa kotona olevien taaperoiden kehitystä.

Suosittuja harrastuksia

Jotkut harrastukset ovat vähemmän yllättäen toisia suositumpia. Eroja on myös siitä syystä, että harrastusten hinnat vaihtelevat todella suuresti, sillä esimerkiksi jalkapalloa pääsee pelaamaan lähes ilmaiseksi, kun taas jääkiekko ja ratsastus ovat todellisia rahareikiä. Harrastamisen hinnat näkyy siis myös suosiossa. Jäsenmääräisesti vuonna 2020 Suomessa suosituimmat harrastettavat kilpalajit ovat seuraavat:

  1. Jalkapallo, noin 400 000 harrastajaa.
  2. Salibandy, yli 350 000 harrastajaa.
  3. Jääkiekko, yli 200 000 harrastajaa.
  4. Golf, noin 145 000 rekisteröitynyttä harrastajaa.
  5. Voimistelu, seurojen jäseniä yli 120 000.
  6. Lentopallo, noin 120 000 harrastajaa.
  7. Koripallo, noin 60 000 harrastajaa.
  8. Suunnistus, noin 50 000 harrastajaa.
  9. Yleisurheilu, noin 40 000 harrastajaa.
  10. Pesäpallo, yli 30 000 harrastajaa.

Huomiona todettakoon siis, että nämä lukemat eivät välttämättä pidä tällä hetkellä paikkaansa, mutta ovat suuntaa-antavia. Listauksesta ei myöskään käy ilmi se, että onko mukana harrastajat, jotka ovat mukana useammassa lajissa. Kuitenkin tästä saa hyvän yleiskäsityksen siitä, mitä ihmiset vapaa-ajallaan tekee. Taideharrastuksista vastaavaa dataa ei oikein ole saatavilla, joten niistä lukuja valitettavasti tarjoaminen ei onnistu. Kuitenkin nopealla gallupilla esimerkiksi useamman koulun oppilailta jos kysyy, saisi siitä jonkinlaisen kokonaiskuvan. Hyvänä huomiona voi kuitenkin todeta sen, että joukkueurheilu ja lajit, jossa tekeminen perustuu sosiaaliseen toimintaan, on selkeästi yksilölajeja edellä. Tämä myös vahvistaa käsitystä siitä, että harrastusten tuoma yhteisöllisyys on tärkeää, ja ihmiset menevät sellaisten harrastusten luo suuremmissa määrin.

Uusia harrastusmuotoja

Maailma kehittyy tällä hetkellä nopeampaa, kuin koskaan ennen ja teknologian kehittymisen myötä pääsemme nauttimaan koko ajan uusista harrastuksista, joita ei vielä 90-luvulla osattu edes kuvitella. Nykyajan pelaamiseen tarkoitetut laitteet ovat toinen toistaan hienompia ja kehittyneempiä, ja ne voidaan valjastaa entistä käsittämättömämpien asioiden esittämiseen. Esimerkiksi Playstation, Xbox ja PC-pelit ovat menneet sellaiselle tasolle, että ne tarjoavat uskomattomia elämyksiä ja kokemuksia upeiden animaatioiden kautta. 3D-tekniikka on ollut käytössä jo useamman vuoden, ja se toi mukanaan täysin uudenlaisen maailman. Kun Avatar elokuva tuli elokuvateattereihin räjäytti se pankit uskomattomilla visuaaleilla, jonka kaltaisia ihmiset eivät olleet koskaan ennen kokeneet. Nykyään toki suuri osa suurien elokuvateattereiden elokuvista on 3D:nä jo vakiona, sillä siitä on tullut arkea ja normaalia. Hassua, miten lyhyessä ajassa jokin noinkin hieno teknologian mahdollistama asia, muuttuu ihmeellisestä ja uskomattomasta tavalliseksi arkipäiväksi, jota pidetään normina. Viimeisimpänä uutuutena on tullut mukaan VR-lasit, joiden avulla ihminen pääsee virtuaalitodellisuuteen, eli immersioon. Tämä on mullistamassa peli- sekä elokuvateollisuuden vieden ne jälleen täysin uusille leveleille. Olemme vasta päässeet raapaisemaan pintaa siitä, mitä kaikkea virtuaalitodellisuus voi meille oikeasti tarjota. Vaikea on koittaa ajatella muutamaa vuotta eteenpäin, sillä maailma voi näyttää silloin todella erilaiselta paikalta, koska teknologia menee eteenpäin aivan jumalatonta vauhtia.

Toki teknologian kehitys tuo mukanaan myös kauhukuvia, sillä sen myötä syrjäytyminen saattaa tietyllä tapaa helpottua ja ihmiset, jotka haluavat pakoon todellisuutta, saattavat joutua limboon. Virtuaalitodellisuus mahdollistaa paikan, jossa mahdottomasta tulee mahdollista, joka voi muuttua petolliseksi. Ihminen joka kokee arjen, ja oman normaalin elämän sietämättömänä saattaa uppoutua virtuaalitodellisuuteen niin, että todellisuus muuttuu vain nukkumiseksi ja pakollisiksi vessa tauoksi. Tämä ei tietenkään ole tai edes tule olemaan yleinen ongelma, mutta ne jotka kärsivät ja haluavat pakoon todellisuutta, saattavat rakentaa itselleen Pandoran, jota ei ole olemassa ja sitä kautta ajaa itsensä vaikeaan tilanteeseen. Kaikki harrastaminen on kuitenkin hyvästä, kunhan se pysyy tietyissä limiteissä siten, että se immersio ei sido sisäänsä, ja virtuaalimaailmasta ei tule todellisuus.

Rahapelien pelaaminen

Nettikasinot ovat ottaneet suhteellisen vankan harrastajakunnan itselleen. Tämä johtuu osittain siitä, että vedonlyönti, kolikkopelit, pöytäpelit ym ovat käytännössä ainoa harrastamisen muoto, jossa kuukausittaisella harrastukseen sijoitettavalla rahamäärällä voit saada sen moninkertaisena takaisin. Nettikasinoilla pelaamista kammoksutaan ja siitä jatkuvasti maalataan piruja seinillä, sillä media tekee kaikkensa jotta varsinkin ulkomailta käsin toimivat operaattorit näyttäytyisivät negatiivisessa valossa kansalle. Todellisuus on kuitenkin se, että nettikasinot ovat tulleet jäädäkseen, ja ihmiset ovat harrastaneet uhkapelaamista aikojen alusta saakka.

Teknologia on kehityksensä myötä mullistanut myös nettikasinot ja niillä olevat pelit. Kolikkopelit ovat nykyään niin paljon muutakin, kuin S-marketin aulassa oleva jokeripokeri tai kulta-jaska. Nykyaikaiset slotit ovat upeita audiovisuaalisia kokonaisuuksia, joissa yhdistyy perinteinen kolikkopelien idea ja nykyaikaiset animaatiot. Ominaisuudet ovat kehittyneet niin pitkälle, että pelien rullaaminen tuottaa nautintoa silmille ja korville, ja tästä syystä osittain nettikasinoiden kolikkopelit kilpailevat nykyään ruutuajasta mm. television, videopelien ja netin suoratoistopalveluiden kanssa.

Uhkapelaaminen voi kuitenkin tuottaa myös ongelmia, mikäli se ei pysy omassa hallinnassa. Tästä syystä onkin erityisen tärkeää, että mikäli pelaat netissä rahapelejä, tai ihan vaikka R-kioskilla totoa, niin luo itsellesi kuukausittainen budjetti, jonka olet valmis myös häviämään. Uhkapelaamisessa on aina se riski, että sijoitukselle ei tule vastinetta voittojen muodossa, joten älä koskaan pelaa enempää, kuin mitä sinulla on varaa hävitä. Nettikasinot tarjoaa mahdollisuuden laittaa pelitileille rajoituksia, joita kannattaakin hyödyntää sillä niiden kanssa pelaaminen ei lähde käsistä vaan se pysyy hallittuna harrastuksena, jonka parissa voit pitää hauskaa ja nauttia.

Online pelit ja elektroninen urheilu, eli eSports

Videopelien pelaaminen on nostanut päätään enemmän ja enemmän edellisen 15 vuoden aikana. Nyt kuitenkin 2020-luvulla homma on räjähtänyt sitten ihan totaalisesti, ja suuri osa länsimaisista lapsista pelaa videopelejä jollakin konsolilla, pc:llä tai muulla laitteella. Tämä on tuonut mukanaan suuren määrän erilaisia mahdollisuuksia, ja totta kai myös uhkakuvia. Vertauksena tämä on ehkä hieman julma, mutta kaikkea uutta ja erilaisesta vastustetaan aina, ennen kuin se hyväksytään. Esimerkiksi kännykkä oli aiemmin lähinnä naurunaihe, mutta nykyään ihmiset eivät enään pärjäisi ilman älypuhelimia. Hieman karrikoitua, mutta kuitenkin totuuden perää. Monet vanhemmat ovat esimerkiksi huolissaan lasten ja nuorten pelaamisesta, sillä ruutuaika monien nuorten keskuudessa on noussut todella suuresti viimeisen 10 vuoden aikana. Pelivalikoimat ovat parantuneet huomattavasti, ja tarjolla on oikeasti jokaiselle jotakin -periaatteella pelattavaa.

Online pelit tarjoavat loputtoman määrän mahdollisuuksia ihan jo pelkästään perustaitojen opettelemisesta alkaen. Esimerkiksi suuri osa peleistä kehittää refleksejä, motoriikkaa sekä silmä-käsi -koordinaatiota. Ruudulla tapahtuu usein paljon asioita ja niihin tulee reagoida nopeasti, jotta pysyt pelin edellä. Tällaiset asiat jää usein huomioimatta, kun puhutaan pelaamisesta. Monet yrittävät nostaa pöydälle negatiivisia puolia, joilla pyritään perustelemaan sitä, että saadaan pidettyä ihmiset pois pelikonsoleiden ja tietokoneiden ääreltä. Ongelmana tässä on se, että monet aikuiset eivät halua hyväksyä sitä tosiasiaa, että online pelien pelaaminen on nykyään harrastus, josta voi tehdä ammatin. Kuten mikä tahansa muukin huippu-urheilu, vaatii nettipelien pelaaminen lahjoja, sekä todella kovaa harjoittelumotivaatiota.

Nettipelit tarjoavat myös erinomaista yhteisöllisyyttä, varsinkin suosituimmat pelit, sillä lähes kaikki ovat joukkueessa tai ryhmässä pelattavia. Tämä on asia joka usein jää huomiotta, sillä vain negatiivisia vaikutuksia pyritään tuomaan esiin jatkuvasti. Suosituimmista peleistä monet, kuten Counter-Strike: Global Offensive, League of Legends, sekä Dota2 ovat esimerkiksi ryhmässä pelattavia, jotka perustuvat yhdessä tekemiseen, strategiaan ja kommunikaatioon. Mikäli nämä eivät toteudu, ei pelaamisesta tule oikein mitään. Joukkueessa pelattavia online pelejä voi verrata mihin tahansa muuhun joukkueurheiluun, sillä jokaiselle on olemassa rooli ja paikka joka tulee täyttää. Jokaisen pelaajan tärkeys nousee esille entistä enemmän, mitä korkeammalla tasolla pelejä pelataan. Ajatuksena se toimii, kuten junioriurheilussa, jolloin yksittäinen pelaaja voi kantaa joukkuetta harteillaan tehden mitä huvittaa pelikentällä, mutta mitä enemmän taso nousee ja muut kehittyvät alkaa joukkueen yhteinen tekeminen nousemaan tärkeämmäksi. Jotta joukkue pärjää, tulee sen harjoitella yhdessä pitkiä aikoja ja hioutua yhteen joukkueena.

Negatiivisia puolia totta kai löytyy myös, ja ne on hyvä ottaa huomioon. Pelaaminen voi toimia myös pakokeinona syrjäytyneille ihmisille. Online pelit tarjoavat hyvän pakokeinon arjesta ja sen tuomista haasteista, mutta se voi myös viedä mukanaan syvyyksiin. Varsinkin yksinpelit voivat olla paha loukku, sillä silloin ei ole tekemisissä enään muihin ihmisiin ollenkaan ja todellisuus saattaa kadota. Sen lisäksi pelaaminen voi myös rappeuttaa fyysistä kuntoa, mikäli ruokailutottumukset ovat huonoja, eikä sen ohella ole mitään liikunnallista tekemistä tukemassa tietokoneella istumista. Tästä syystä onkin erittäin tärkeää, että pelaamisen ohella tekee jotain muutakin. Kävelylenkit, tai jokin liikunnallinen harrastus muutaman kerran viikossa tekee jo ihmeitä. Sen lisäksi unen saanti on erittäin tärkeää, sillä reaktiokyky ja motoriikka ei toimi parhaalla mahdollisella tavalla, jos keho ja mieli on väsyneenä. Tästä syystä terveelliset elämäntavat ovat todella iso osa online pelaamisen harrastamista, mikäli siinä haluaa jotain saavuttaa.

Seuraamalla huippuammattilaisia saa hyvän kuvan siitä, mitä se vaatii, että pystyy kilpailemaan turnauksissa, joissa on tarjolla satoja tuhansia euroja tai jopa miljoonia. Pelaajat eivät ole ylipainoisia ja väsyneen näköisiä nelisilmiä, vaan hyvässä fyysisessä kunnossa olevia virkeitä ihmisiä. Ammatikseen videopelejä pelaavat pelaajat saavat kuukausittaista palkkaa pelaamisesta, ja organisaatioilla on omat fysioterapeutit, jotka auttavat pelaajia pitämään itsensä sellaisessa kunnossa, että he saavat itsestään kaiken irti. Nämä ohjenuorat ovat erinomaiset kelle tahansa, joka harrastaa online pelaamista, sillä pitämällä itsestäsi huolta tuloksesi tulevat paranemaan, ja pääset nauttimaan voittamisen tunteesta useammin. Online pelaamista ei kannata pelätä, siihen kannattaa tutustua, sillä se tarjoaa todella hienoja mahdollisuuksia esimerkiksi ystävyyssuhteisiin, jotka eivät olisi muuten mahdollisia. Kohtuus kuitenkin kaikessa!

Harrastusten tasapainottaminen elämään

Harrastukset tarjoavat erinomaista vastapainoa arjen keskellä. Länsimainen suorittamisen kulttuuri on imaissut ihmiset syvälle sisäänsä, ja monet unohtavat pitää itsestään huolta sillä työlle annetaan niin paljon painoa vaakakupissa, että oma hyvinvointi siirtyy toissijaiseksi asiaksi. Monille ihmisille arki on laput silmillä eteenpäin menemistä, ja unohdetaan pysähtyä nauttimaan edes niistä pienistä asioista. Elämä on naputettu valmiiksi kalenteriin seuraavaksi vuodeksi eteenpäin, ja jos joku ei mene minuutilleen sen suunnitelman mukaan tulee ongelmia. Siltikään siihen kalenteriin ei tunnu mahtuvan aikaa itselleen ja/tai harrastamiselle, kun kaikki pyörii työn ympärillä. Ottamalla muutaman tunnin viikossa itselleen ja harrastamiselle parantaa omaa fyysistä ja samalla henkistä hyvinvointia, joka tasapainottaa elämää ihan uudella tavalla. Vaikka se tuntuisi kuinka mahdottomalta, ei työn pitäisi olla asia joka vie kaiken ajan elämästäsi. Harvalle maksetaan niin paljon palkkaa, että työlle pitäisi uhrata koko elämä. Kaiva itsellesi aikaa harrastamiselle, etsi jokin sellainen harrastus, jonka koet auttavan sinua elämässä eteenpäin, ja samalla tasapainottaa arkeasi oikealla tavalla. Oli se sitten rentouttavaa kirjan lukemista, tai intensiivinen tunti squashin pelaamista kaverin kanssa, tärkeintä on se, että löydät jotain mieleistä. Kun pidät itsestäsi huolta, olet iloisempi ja voit muutenkin paremmin, ja tämä heijastuu jokapäiväiseen elämään niin töissä, kuin kotonakin. Uusia harrastuksia löydät, kun lähdet vain rohkeasti kokeilemaan jotain mikä saattaa kuulostaa sellaiselta, että voisit siitä tykätä. Se ei vaadi paljoa, että lähtee jonkin uuden lajin treeneihin vaan kokeilemaan, tai haet ilmaisella kirjastokortilla muutaman opuksen, joiden parissa vietät leppoisia hetkiä vaikka kotisohvalla, tai auringonpaisteessa rannalla. Kaikki lähtee siitä, että teet ratkaisun itseäsi varten, ja otat sen ajan itsellesi. Se voi olla vaikeaa tai tuntua mahdottomalta ajatukselta, mutta positiiviset vaikutukset tulevat esiin nopeasti ja elämäsi helpottuu, kun arjen taakka kevenee.

Loppusanat harrastamisesta

Harrastaminen kulminoituu hyvinvointiin, oli kyse sitten lapsesta, nuoresta, tai aikuisesta. Harrastukset tuovat tasapainoa ja rytmiä elämään, ja sitä kautta pääset mukaan yhteisöihin, jossa samoista asioista kiinnostuneet ihmiset luovat suhteita, jotka kantavat hedelmää pitkälle elämään. Vaikka suurin osa lapsista ja nuorista harrastaa aikuisikään asti, monet lopettavat harrastukset, kun kuvioihin tulee esimerkiksi oma perhe tai työt alkavat syömään liikaa aikaa. Jos näin tapahtuu, pysähdy hetkeksi miettimään mikä on oikeasti tärkeää, sillä elämä on liian lyhyt sille, että sen käyttäisi polttamalla itsensä loppuun työpaikalla antamalla kaikkensa työnantajalle. Maailmalla on paljon nähtävää ja koettavaa, eikä elämää kannata tuhlata siihen, että annat kaikkesi jollekin toiselle. Harrastamalla pidät huolen itsestäsi, ja kun voit hyvin pystyt silloin antamaan myös itsestäsi enemmän muille. Yhteisöt tarjoavat tukea ja turvaa elämän vaikeina hetkinä, ja niiden kautta pystyt myös purkamaan tunteita joita haasteet ja stressi saattaa aiheuttaa. Nauti siis elämästä, ota itseäsi niskasta kiinni ja tee jotain itseäsi varten, tulet yllättymään kuinka paljon se parantaa elämäsi laatua.

Sara Kujanpää ja Thea Varjo ISIEN HYVINVOINTIA TUKEMASSA HYVINVOINTI-ILTAPÄIVÄN JÄRJESTÄMINEN KESKOSLASTEN ISILLE

    Outi Saarnio 3 vuotta sitten Katselukertoja:

1 Sara Kujanpää ja Thea Varjo ISIEN HYVINVOINTIA TUKEMASSA HYVINVOINTI-ILTAPÄIVÄN JÄRJESTÄMINEN KESKOSLASTEN ISILLE Hoitotyön koulutusohjelma 2020

2 HYVINVOINTI-ILTAPÄIVÄN JÄRJESTÄMINEN KESKOSLASTEN ISILLE Kujanpää, Sara ja Varjo, Thea Satakunnan ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma Marraskuu 2020 Ohjaaja: Liimatainen-Ylänne, Elina Sivumäärä: 46 Liitteitä: 7 Asiasanat: hyvinvointi, keskoset, varhainen vuorovaikutus, vanhemmuus, projektityö Opinnäytetyömme tarkoituksena oli syventää tietojamme keskoslapsen ja isän välisestä vuorovaikutuksesta ja isän huomioimisesta vauva-arjessa. Tarkoitus oli suunnitella, toteuttaa sekä arvioida hyvinvointi-iltapäivä keskoslasten isille. Tavoitteena oli antaa isille ohjeita ja tietoa, joita he voivat hyödyntää sekä, että isät ymmärtäisivät myös oman hyvinvoinnin ja jaksamisen merkityksen vauva-arjessa. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena projektina satakunnan keskussairaalan vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla. Satakunnan sairaanhoitopiirin vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosasto toimi projektissamme tilaajana sekä yhteistyötahona. Valitsimme tämän aiheen, sillä se herätti meissä mielenkiintoa ja koimme, että isän hyvinvointi ja jaksaminen jäävät usein varjoon keskosen synnyttyä. Opinnäytetyön suunnittelu alkoi syksyllä 2020, jolloin mietimme projektin tavoitteita sekä toteutimme projektisuunnitelman. Jaoimme silloin myös opinnäytetyömme teoreettisen viitekehyksen. Joulukuun 2020 ja helmikuun 2020 välisenä aikana pidimme kyselylomakkeita vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla, joiden tarkoituksena oli selvittää isien toiveita iltapäivän sisällöstä. Materiaali ja toteutus suunniteltiin helmi-maaliskuussa 2020 teoreettisen viitekehyksen pohjalta. Hyvinvointi-iltapäivään osallistui vain yksi isä. Projektin suunnittelussa olimme tietoisia siitä, että iltapäivän osallistujamäärä saattaisi olla hyvinkin vähäistä, tai osallistujia ei olisi ollenkaan. Koimme tästä huolimatta hyvinvointi-iltapäivän onnistuneen hyvin. Projektimme aihe koettiin tärkeäksi vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla, henkilökunta aikoo järjestää samankaltaisia iltapäiviä jatkossa. Isältä saamamme palaute oli positiivista ja hän kertoi saaneensa tietoutta lisää hyvinvointi-iltapäivän myötä. Hyvinvointi-iltapäivän alussa isä kertoi omasta tämänhetkisestä tilanteestaan. Toteutuksen edetessä isä rentoutui ja kertoi viihtyvänsä meidän seurassa ja saaneensa ajatukset hetkeksi muualle perheensä tilanteesta.

3 ORGANISING A WELLNESS AFTERNOON FOR THE FATHERS OF PREMATURELY BORN BABIES Kujanpää, Sara and Varjo, Thea Satakunta University of Applied Sciences Degree Programme in Nursing November 2020 Supervisor: Liimatainen-Ylänne, Elina Number of pages: 46 Appendices: 7 Keywords: wellness, prematurely born babies, early interaction, parenthood, project work The purpose of this thesis was to deepen our understanding and knowledge on the early interaction between prematurely born babies and their fathers and their recognition in the daily life with small babies. Our project was to plan, implement and analyze a wellness-oriented afternoon event for premature babies fathers. The objective was to give the fathers advice and information they could utilize and that they would understand the importance of their own wellbeing and managing in their daily life with the babies. The thesis was implemented as a project work on April 11 th 2020 at Satakunta central hospitals observation and intensive care unit for newborns. The newborns observation and intensive care unit of Satakunta health care district commissioned this thesis and co-operated with this project. We chose this topic because we found it interesting and we thought that fathers wellbeing might often be neglected after the birth of a prematurely born baby. We started planning this thesis during fall 2020 by setting objectives for the project and planning how to implement it. We also gave the theoretical framework for the project. During the time between December 2020 and February 2020 we gave out questionnaire forms in the newborns observation and intensive care unit to find out the father s wishes about the content of the wellness afternoon. The material and implementation was planned during February and March 2020 based on the theoretical framework. There was only one father attending the wellness event. While planning the project, we were aware of the risk of having only a few attendants of having no attendants at all to our wellness afternoon. In spite of a low level of attendance, we were satisfied with the way the event was carried out. The personnel of observation and intensive care unit for newborns considered the objective of our project to be very important and they are going to organize similar events in the future. The attending father gave positive feedback and told he had gained new information with the help of the event. In the beginning of the wellness

4 afternoon he told us about his personal situation with a premature baby. As we proceeded, he felt more relaxed in our company and told that the event helped him to get his thoughts off his family s situation for some time.

5 SISÄLLYS JOHDANTO PROJEKTI MENETELMÄNÄ YHTEISTYÖTAHON KUVAUS Satakunnan sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiirin keskeiset arvot TARKOITUS JA TAVOITTEET KESKOSET Ennenaikainen synnytys Ennenaikaista synnytystä lisäävät riskit ja niiden ehkäisy Ennenaikaisesti syntyneiden lapsien yleisimmät terveysongelmat Hengistysteiden sairaudet Verenkierron häiriöt Keltaisuus Suolisto-ongelmat Aineenvaihdunnalliset ongelmat Keskosen ravitsemus VANHEMMUUS Isyys käsitteenä Isäksi kasvaminen VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN Kiintymyssuhde vanhemman ja lapsen välillä Keskosen varhainen vuorovaikutus vanhempaan Kenguruhoito Vauvahieronta ISÄN HYVINVOINTI Isän liikunta Isän ravitsemus Isän uni Parisuhde Seksuaalisuus PROJEKTIN SUUNNITTELU Projektipäivän sisällön suunnittelu Resurssit ja riskit suunnitteluvaiheessa PROJEKTIN TOTEUTUS PROJEKTIN ARVOINTI. 41

6 10.1 Isältä saatu kirjallinen palaute Projektin kehittämisehdotuksia. 44

7 7 JOHDANTO Opinnäytetyömme tarkoitus oli järjestää hyvinvointi-iltapäivä satakunnan keskussairaalan vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosaston keskoslasten isille. Isien hyvinvoinnin tukeminen sekä terveyden edistäminen olivat tavoitteenamme järjestäessämme iltapäivää. Toivottavaa olisi, että isät ymmärtäisivät hyvinvointi-iltapäivän jälkeen, että heidänkin jaksaminen ja hyvinvointi ovat yhtä tärkeitä kuin äidinkin hyvinvointi ja jaksaminen. Ihanteellista olisi myös ollut, että isät saisivat päivästä tietoa ja vinkkejä mitä pystyvät hyödyntämään kotona perheensä kanssa ollessaan. Valitsimme aiheeksemme hyvinvointi-iltapäivän järjestämisen keskoslasten isille, koska isät jäävät usein varjoon lapsen syntymän jälkeen. Huomio lapsen syntymän jälkeen siirtyy tietysti lapseen, mutta lisäksi vielä synnyttäneeseen äitiin. Satakunnan sairaanhoitopiirin vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosasto toimi yhteistyössä opinnäytetyötä tehdessämme. Projektimme kohderyhmänä olivat satakunnan keskussairaalan vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosaston keskoslasten isät. Alun perin tarkoituksena oli järjestää hyvinvointipäivä keskoslasten äideille, mutta suuren ryhmä koon vuoksi jaoimme ryhmän kahteen osaan. Toinen ryhmä suunnitteli ja toteutti hyvinvointi-iltapäivän keskoslasten äideille keväällä Hyvinvointi-iltapäivä keskoslasten isille järjestettiin satakunnan keskussairaalan vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosaston vanhempien taukotilassa. Olimme suunnitelleet päivää etukäteen runsaasti, mitä päivä pitää sisällään ja kuinka etenemme päivää järjestäessä. Tiedostimme ennen päivän järjestämistä, että isien osallistuminen voi olla vähäistä, tästä syystä teimme osastolle kutsukortteja. Suurempia kutsuja laitoimme osaston ilmoitustaululle ja pienempiä kortteja annoimme yhteyshenkilöllemme, joka jakaa ne huoneisiin. Vaikka olimme varautuneet pieneen osallistujamäärään, hyvinvointi-iltapäivään saapui vain yksi isä.

8 8 Saimme hyvinvointi-iltapäivän järjestettyä mielestämme hyvin ja sujuvasti, vaikka osallistujia olikin vain yksi. Isältä saamamme palaute oli positiivista, hän kertoi saaneensa päivästä tietoa, mitä voi hyödyntää myöhemmin käytännössä. Osaston henkilökunta oli innostunutta päivästämme ja pyysivätkin meiltä meidän materiaaleja, mahdollisesti heidän myöhempää käyttöä varten. 1 PROJEKTI MENETELMÄNÄ Projektilla tarkoitetaan kertaluontoista työkokonaisuutta, jolla on selkeät tavoitteet, lopputulos ja suunnitelma, jonka pohjalta projekti etenee. Projektiksi kehittyvä hanke alkaa usein esimerkiksi jonkin ongelman tai kehittämiskohteen havaitsemisesta, johon tarvitaan ratkaisu tai ainakin asiantilan kohentamista. Projektityöskentely on yksi tapa toteuttaa opinnäytetyötä. (Huotari & Salmikangas 2009, Rissanen 2002, 15.) Projektityyppinen opinnäytetyö voidaan toteuttaa yksin tai ryhmässä esimerkiksi työelämäyhteistyönä. Projektilla voidaan tukea esimerkiksi jonkin työyksikön toiminnan ja työkäytäntöjen kehittämistä. Hyvin toteutettu projekti on asettajansa kannalta erittäin luotettava tapa tehdä töitä. Projektilla käsitellään sekä tavoitellaan aina jotain uutta ja mielenkiintoista. Projektissa eri osapuolet ovat sitoutuneet yhteiseen tavoitteeseen, jonka saavuttamiseen pyritään pääsemään sovitussa ajassa. Ryhmätyönä toteutettavien projektiluontoisten opinnäytetöiden raportoinnissa tulee selvitä kunkin opiskelijan henkilökohtainen osuus projektin eri vaiheissa. (Lapin ammattikorkeakoulun wwwsivut, Rissanen 2002, 24.)

9 9 2 YHTEISTYÖTAHON KUVAUS 2.1 Satakunnan sairaanhoitopiiri Satakunnan sairaanhoitopiiri on kuntayhtymä, johon kuuluu 20 jäsenkuntaa ja noin asukasta. Sairaanhoitopiiri tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluja yhteistyössä perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Porissa, Raumalla ja Harjavallassa sijaitsevat sairaanhoitopiirin sairaalat. Näiden lisäksi psykiatrian toimipisteitä sijaitsee useilla eri paikkakunnilla. Satakunnan sairaanhoitopiiri työllistää n henkilöä. (Satakunnan Sairaanhoitopiirin www-sivut 2020) 2.2 Satakunnan keskussairaalan vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosasto Satakunnan keskussairaalassa, vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla hoidetaan vastasyntyneitä ja ennenaikaisesti syntyneitä vauvoja, jotka tarvitsevat tehostettua hoitoa ja tarkkailua. Moniammatillinen työryhmä työskentelee turvatakseen keskoslapsen normaalit perustarpeet. Osastolla halutaan tukea varhaista vuorovaikutusta ottamalla vanhemmat vahvasti mukaan vauvan hoitoon. Osastolla hoidetaan myös lasten äitejä synnytyksen jälkeen. Satakunnan keskussairaalassa pyritään hoitamaan raskausviikon 32 jälkeen syntyneet vauvat, tätä pienemmät keskoset hoidetaan Turun yliopistollisessa keskussairaalassa. Satakunnan keskussairaalan vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla hoidetaan myös alle kolmen kuukauden ikäiset vauvat, jotka ovat kirurgisia potilaita. Vauvat tulevat osastolle synnytysvuodeosastolta, synnytyssalista, lastentautien poliklinikalta tai muista sairaaloista erilaisiin hoitotoimenpiteisiin ja tutkimuksiin. Yleisimpiä hoitoon tulon syitä ovat ennenaikaisuus, infektioepäilyt, matalat verensokeriarvot, keltaisuus ja hengitysvaikeudet. Vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla otetaan jokainen vauva yksilöllisesti huomioon. Hoidon turvallisuus osastolla ja oikeanlaisen hoidon jatkuvuus kotiutumisen jälkeen on tärkeää. Hoito lähtee potilaiden ja perheiden tarpeista ja se näkyy ottamalla

10 10 vanhemmat vahvasti mukaan vauvan hoitoon. Vanhempien mukana olo tukee varhaisen vuorovaikutuksen kehittymistä. (Satakunnan Sairaanhoitopiirin www-sivut 2020) 2.3 Satakunnan sairaanhoitopiirin keskeiset arvot Arvokkaana tavoitteena Satakunnan sairaanhoitopiirillä on hyvä hoito ja palvelu, joka sisältää terveyden edistämisen, sairauksien hoitamisen sekä ennaltaehkäisyn, näyttöön perustuvan toiminnan, vaikuttavuuden, tehokkuuden, tuloksellisuuden sekä arjessa selviytymisen tukemisen, toimivat tukipalvelut sekä kuntoutukset. (Satakunnan Sairaanhoitopiirin www-sivut 2020) Satakunnan sairaanhoitopiirissä saama hoito perustuu sille tärkeisiin välinearvoihin joita ovat arvokas kohtaaminen, välittäminen, vastuullisuus ja kehittyminen. (Satakunnan Sairaanhoitopiirin www-sivut 2020) Keskoslasten hoidossa on tärkeää myös vastasyntyneen ohella huomioida vanhempien jaksaminen. Satakunnan keskussairaalan hoito perustuu välittämiseen ja potilaiden sekä heidän läheistensä arvokkaaseen kohtaamiseen, jolloin erityisesti juuri lapsensa saaneet vanhemmat kokevat tulevansa myös huomioiduiksi. Keskoslasten hoitotilanteet saattavat muuttua hyvinkin nopeasti, jolloin on tärkeää, että jokaisella hoitotoimenpiteellä on näyttöön perustuva toimintaperusta, joilla pyritään myös ennaltaehkäisemään mahdollisia tulevia terveysongelmia. Jatkuva työn kehittäminen erilaisin tutkimuksien ja projektien avulla keskoslapsen hoito on entistä parempaa ja tehokkaampaa. 3 TARKOITUS JA TAVOITTEET Projektimuotoisen opinnäytetyön tarkoituksena on suunnitella ja toteuttaa hyvinvointipäivä keskoslasten isille. Projektin tavoitteena on tukea isien hyvinvointia erilaisin menetelmin esimerkiksi kertomalla hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä sekä toimin-

11 11 nallisilla tuokioilla, kuten rentoutusharjoituksilla. Ihanteellista olisi, että isät ymmärtäisivät hyvinvoinnin merkityksen vauva-arjessa ja saisivat päivästä tietoa jota voivat hyödyntää kotona. Päivän tavoitteena on lisäksi, että isät huomioisivat myös oman jaksamisensa vauvaperheen arjen keskellä, kun esittelemme hyvinvointiin vaikuttavia osatekijöitä, kuten ravinto, liikunta ja lepo. 4 KESKOSET 4.1 Ennenaikainen synnytys Ennenaikaisella synnytyksellä tarkoitetaan ennen 37. raskausviikkoa käynnistynyttä synnytystä. Hyvin ennenaikainen synnytys käynnistyy ennen 30. raskausviikkoa. Seurantatutkimuksissa ennenaikaisesti syntyneistä alle 1 500g painavista keskosista käytetään nimitystä hyvin pienipainoinen (VLBW, very low birth weight) keskonen ja alle 1000g painavista pienen pieni keskonen. Suomessa ennen 37. viikkoa syntyneiden lasten esiintyvyys on 6% kaikista syntyneistä. Hyvin ennenaikaisesti syntyneitä esiintyy n. 0,7%. (Rajantie, Mertsola, Heikinheimo 2020, 112) Ennenaikainen synnytys voidaan jakaa kolmeen eri luokkaan. Kohdunsuun ennenaikainen kypsyminen ja ennenaikaiset supistukset aiheuttavat spontaanin ennenaikaisen synnytyksen (true preterm birth). Spontaanin ennenaikaisen synnytyksen aiheuttaa myös ennenaikainen lapsiveden meno (preterm prelabour rupture of membranes, PPROM). Erilaiset toimenpiteet kuten ennalta suunniteltu keisarinleikkaus tai synnytyksen käynnistäminen mahdollisten raskauskomplikaatioiden takia aiheuttavat sikiölle ennenaikaisen syntymän molempien hengen pelastamiseksi. (Käypähoito-suositukset 2020.) Viime vuosikymmenten aikana hyvin ennenaikaisesti syntyneiden kuolleisuus on huomattavasti laskenut. Yli 90% raskausviikoilla tai 1000g-1500g painavista keskosista jäi henkiin. Valtakunnallisesti tehdyssä tutkimuksessa vuosina raskausviikolla 23. syntyneistä lapsista 11% jäi eloon, viikolla % jäi eloon, viikolla % syntyneistä jäi eloon ja viikolla %. Vuosina vastaavina edellä mainituilla viikoilla syntyneiden lasten eloonjääminen ei tilastollisesti ollut

12 12 merkittävästi parantunut. Tuoreiden tutkimusten mukaan nykyään tilastot ovat merkittävästi parantuneet pohjoismaisen aktiivisen vauvanhoidon seurauksena. Tuoreen tutkimuksen mukaan 23. raskausviikolla syntyneistä lapsista eloon jää 25-50%, 24. raskausviikolla syntyneistä 50-65%, 25. raskausviikolla syntyneistä 50-80% ja 26. raskausviikolla yli 80%. (Rajantie ym. 2020, 112.) Ennenaikaisen synnytyksen oireet ovat samanlaisia kuin täysiaikaisen raskauden synnytyksen käynnistyessä. Oireita voivat olla mm. supistukset, alaselän ja alavatsan kiputilat, painon tunne lantiossa sekä vereslimainen tai kokonaan verinen vuoto. Kivuttomat ja epäsäännöllisesti esiintyvät supistukset ovat yleensä raskauden aikana vaarattomia. Naisille jotka kärsivät jostain edellä mainituista oireista tehdään sisä-, ulko- ja tähystystutkimus. Lisäksi toteutetaan virtsan perustutkimukset ja otetaan klamydiatesti. Jos jokin näistä tutkimuksista osoittautuu poikkeukselliseksi ja ennustavat ennenaikaisen synnytyksen riskiä tehdään lähete erikoissairaanhoitoon päivystyksellisesti. (Käypähoito-suositukset 2020.) 4.2 Ennenaikaista synnytystä lisäävät riskit ja niiden ehkäisy Ennenaikaisista synnytyksistä jopa 25-40% johtuu kohdunsisäisestä infektiosta. Mitä aikaisemmin synnytys käynnistyy, sitä todennäköisempää kohdunsisäinen infektio on. Tupakka sekä muut päihteet ja huumeet lisäävät ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Tupakoivilla äideillä ennenaikaisen synnytyksen riski on kaksinkertainen ja huumeita käyttävillä 2-3 kertainen. Aiempien raskauksien päättyminen ennenaikaiseen synnytykseen lisää seuraavissa raskauksissa ennenaikaisuutta jopa 2-6. kertaiseksi. Monisikiöisyys, aiemmat kohdunkaulan kirurgiset hoidot sekä raskaudenaikaiset kohtuperäiset verenvuodot lisäävät samoin ennenaikaisen synnytyksen riskiä 2-6-kertaiseksi. (Käypähoito-suositukset 2020.)

13 Ennenaikaisesti syntyneiden lapsien yleisimmät terveysongelmat Hengistysteiden sairaudet RDS- tauti eli vastasyntyneiden hengitysvaikeusoireyhtymä johtuu keuhkojen epäkypsyydestä. Suurin riski tautii sairastumiselle on ennen 28. raskausviikolla tai alle 1000g painavilla syntyneillä keskosilla. Vastasyntyneen RDS-tauti, joka on vaatinut hengityskonehoitoa, voi kehittyä keskosille tyypilliseksi pitkäaikaiseksi BPD keuhkosairaudeksi, eli bronkopulmonaaliseksi dysplasiaksi. BDP-diagnoosi täyttyy, kun lisähapen tarve keskosella jatkuu yli 36. kypsyysviikon iän jälkeenkin. BDP- taudille tyypillistä on hengitysvaikeuksien ja lisähapen tarpeen jatkuminen vielä kuukausienkin päähän syntymästä, jopa yli lasketun ajan jälkeenkin. Tauti pidentää keskosen sairaalassaoloaikaa ja lisää riskiä sairastua keuhkoperäisiin muihin sairauksiin ensimmäisten ikävuosien aikana. (Armanto & Koistinen 2007, 298.) BPD:n tärkein hoitomuoto on lisähapen antaminen. Lisähapen antamisella pyritään turvaamaan keskosen riittävä hapetus. Ensimmäisenä lisähappea annetaan hengityskoneessa, jonka jälkeen lisähappea annetaan tarvittaessa nasaaliylipainelaitteella sekä happiviiksillä. BPD:lle tyypillistä on keuhkoihin kertyvä neste, mikä pitää keuhkot kosteina ja huonontaa kaasuvaihtoja. Tämän vuoksi nesterajoitus on osa BPD:n hoitoa joka toteutetaan maitomäärän rajoituksena. Lisäksi ylinesteytystä voidaan hoitaa diureeteilla eli nesteenpoistolääkkeillä. BPD lisää limaneritystä jolloin apuna käytetään päivittäin toistuvaa limanimemistä hengityselimistä. Imuja vähennetään lapsen voinnin parantuessa ja kasvun kehittyessä. (Päivänen, Rossi, Korppi & Vuoristo , 4.) Erilaisten tautien ennaltaehkäisy korostuu BPD:aa sairastavien keskosten kohdalla. Tavallisetkin virusinfektiot voivat olla erittäin vaarallisia BPD:aa sairastaville keskosille ensimmäisen ikävuoden aikana. Erityisen vaarallinen on RSV-infektio, joka voi aiheuttaa alempien hengitysteiden infektiota tai keuhkokuumetta. RSV:hen sairastumista voidaan ennaltaehkäistä antamalla estohoitona käytettävää lääkitystä epidemian aikana keskoselle. (Armanto ym. 2007, 298.)

14 14 Verenkierron häiriöt Verenkierrossa tapahtuu suuria muutoksia heti syntymän jälkeen, kun istukkaverenkierto loppuu. Suurimmalla osalla vastasyntyneistä valtimotiehyt sulkeutuvat normaalisti ensimmäisen vuorokauden aikana syntymästä. Lapsen epäkypsyys tai hapenpuute saattaa kuitenkin aiheuttaa valtimotiehyiden auki jäämisen. RDS-tautia sairastavista pikkukeskosista noin 50% on avoin valtimotiehyt. Syntymän jälkeen keuhkoverenkierron paineen pienetessä tapahtuu lisääntyvää veren oikovirtausta vasemmalta oikealle avoimeksi jääneen valtimotiehyen kautta, joka rasittaa keskosen keuhkoverenkiertoa ja saattaa näin aiheuttaa keuhkopöhöä. Avoin valtimotiehyt diagnosoidaan kliinisten oireiden esim. sivuääni, iskevät pulssit, keuhkopöhö tai hyperkineettisen sydämen ja sydämen kaikututkimuksen perusteella. Avointa valtimotiehyttä pyritään hoitamaan ensisijaisesti lääkityksellä, johon käytetään yleensä ibuprofeenia. Jos lääkityksellä ei saada hoitovastetta tai sen käytölle löydetään vasta-aiheita, voidaan avoin valtimotiehyt sulkea leikkauksella. (Rajantie, Heikinheimo & Renko 2020, ) Keskoset ovat erittäin alttiita suurille verivolyymia vähentäville verenvuodoille. Sydämen supistuvoima saattaa heiketä monen vastasyntyneisyyskauden sairauden yhteydessä. Yleisimpiä sydämen minuuttitilavuuden heikentymiselle altistavia ongelmia ovat sepsis, asfyksia, RDS-tauti, rytmihäiriöt ja metaboliset ongelmat. Sydämen vajaatoiminnan diagnosointi perustuu kliinisiin verenpaine- ja hapetuslöydöksiin, sydämen kaikututkimukseen ja keuhkojen röntgenkuvaukseen. Hoitona käytetään lapsen tilanteen monipuoliseen ja jatkuvaan seurantaan sekä ennakoiviin verenkiertoa tukeviin toimenpiteisiin. Verenkiertoa tuetaan yleisesti lääkinnällisesti dopamiinilla tai dobutamiinilla. (Rajantie ym. 2020, 156.) Keltaisuus Vastasyntyneiden tavallisimpia ongelmia ovat fysiologinen keltaisuus, joka ilmenee yleensä toisen elinvuorokauden jälkeen. Patologinen keltaisuus ilmenee lapsen ensimmäisenä elinvuorokautena, jolloin seerumin bilirubiinipitoisuus ylittää turvallisuusrajan sikiöiän mukaan tai bilirubiinipitoisuus suurenee yli 85mikromol/l/vrk. Poikkea-

15 15 valla keltaisuudella tarkoitetaan tilaa, jossa keltaisuus on täysaikaisella lapsella kestänyt yli viikon ja keskosella yli kaksi viikkoa. Tärkeimmät riskitekijät vakavan keltaisuuden esiintymisessä ovat varhainen kotiutuminen synnytyksen jälkeen, liian vähäisestä rintamaidosta johtuva lapsen kuivuminen sekä lievästi ennenaikainen synnytys. Pojat ja etnisiin vähemmistöihin kuuluvat lapset ovat enemmistö jotka kärsivät vaikeasta keltaisuudesta. (Rajantie ym. 2020, 157.) Jopa yli puolet vastasyntyneistä lapsista ovat jonkin verran keltaisia kahden-seitsemän päivän iässä. Suomessa vastasyntyneistä lapsista n. 7% saa valohoitoa. (Paananen, Pietiläinen, Raussi-Lehto & Äimälä 2020, 313.) Veren bilirubiinipitoisuuden kohotessa yli kriittisen rajan bilirubiinia pääsee veri-aivoesteen läpi saostumaan aivotumakkeisiin joka voi aiheuttaa vaikeaan aivovaurioon johtavaa kernikterusta. Täsmällistä bilirubiiniarvoa joka tähän johtaisi ei ole määritelty. Terve täysaikainen lapsi voi toipua jopa 500 mikromol/l ylittäneestä keltaisuudesta, mutta keskonen tai vaikeasti sairas vastasyntynyt on alttiimpi kernikterukselle jo matalammalla arvolla. Sairailla ja keskosilla valohoito aloitetaankin jo varhain, mutta terveillä ja täysaikaisilla lapsilla valohoitoa yritetään välttää mahdollisimman pitkälle. (Rajantie ym. 2020, 157.) Ensimmäisenä elinvuorokautena ilmaantuva lapsen keltaisuus johtuu reesusnegatiivisen äidin muodostamasta vasta-aineesta reesuspositiivisen sikiön punasoluja, yleensä D-antigeeniä vastaan. Tauti ei yleensä ole vaarallinen äidin ensimmäisessä raskaudessa, mutta se saattaa vaikeutua seuraavissa raskauksissa, jos äiti ei saa asianmukaista suojausta tätä vastaan. Suomessa kaikille reesusnegatiivisille äideille annettaan immunisaation ehkäisemiseksi D-immunoglobuliinia raskausviikoilla 28-30, jos todetaan, että lapsi on reesuspositiivinen. (Rajantie ym. 2020, 157.) Suolisto-ongelmat Vastasyntyneiden suoliston epämuodostuvat ovat hyvin harvinaisia, mutta päivystysluontoista hoitoa ja tutkimuksia vaativia tiloja. Ohutsuolen epämuodostumille ja tukoksille tyypillisiä oireita ovat vihertävät tai kokonaan vihreät oksennukset. Pienten imeväisten suihkumaiset oksentamiset voivat taas johtua mahaportin ahtaumasta jotka

16 16 ilmenevät yleensä n. 4-6viikon iässä. Hyvin ennenaikaisilla lapsilla ilmenee nekrotisoivia suolitulehduksia eli enterokoliittia. Tulehduksen taustatekijöinä ovat yleensä vähentynyt suoliston verenkierto ja tulehdus. Taudin etiologisuus on vielä varsin epäselvä. Hyvin vaikeissa suolistotulehduksissa lapsen suoleen voi syntyä reikiä tai kuolioita. Vaikeaa tulehdusta hoidetaan yleensä leikkauksessa, lievemmät tapaukset voidaan hoitaa konservatiivisesti antibiooteilla ja suonensisäisellä ravitsemuksella kunnes suolen tilanne on normaali. (Rajantie ym. 2020, 158.) Aineenvaihdunnalliset ongelmat Hypoglykemian erityiset riskiryhmät ovat keskoset, kasvuhäiriöiset vastasyntyneet sekä diabeetikkoäitien lapset. Riskiryhmiin kuuluvien lasten verensokeria seurataan tiheään heidän ensimmäisinä elinpäivinään. Hypoglykemian oireet vastasyntyneillä ovat varsin epämääräisiä. Tällaisia oireita voivat olla mm. vapina, ärtyisyys, hengitystauot, sinisyys tai kouristelu. Vastasyntyneiden lasten verensokerin alarajana pidetään tällä hetkellä 2,6 mmol/l oli kyseessä sitten täysiaikainen tai ennenaikainen lapsi. Vastasyntyneiden lasten sokeriaineenvaihdunta joutuu koville synnytysstressin ja parentaalisen adaptation aikana jolloin verensokerin häiriöt ovat erittäin yleisiä. Riittävillä maitomäärillä ja tiheillä ruokailuväleillä pyritään ehkäisemään vastasyntyneiden hypoglykemiaa. Hypoglykemian hoitona lapsille annetaan suonensisäisesti glukoosia. Pitkittynyt tai vaikea hypoglykemia altistaa vastasyntyneen myöhemmälle älyllisen kehityksen viivästymiselle, motorisille ongelmille ja/tai epilepsialle. (Rajantie ym. 2020, 164.) Hypokalsemiaa esiintyy yleisemmin ennenaikaisilla ja asfyktisilla vastasyntyneillä. Vaikea-asteinen hypokalsemia voi aiheuttaa vastasyntyneellä kohtauksellista oireilua. Riskiryhmille joilla on todennäköisyys saada hypokalsemia, aloitetaan jo mahdollisimman varhain kalsiumlisän anto, jonka vuoksi vastasyntyneiden oireinen hypokalsemia on tänä päivänä harvinainen. (Rajantie ym. 2020, 164.)

17 Keskosen ravitsemus Keskosten energian tarve ensimmäisenä elinvuotena on suuri, sillä heidän painonsa voi ensimmäisen vuoden aikana nousta jopa 15-kertaiseksi syntymäpainosta. Lisäksi keskosten maksan ja munuaisten sekä ruuansulatuksen epäkypsyys ja ravintovarastojen puute ja mahdolliset sairaudet lisäävät energian tarvetta. Erityisesti keskosvauvoilla kenguruhoidon on todettu auttavan imetyksen aloittamisessa. Kenguruhoidossa äidin maito nousee herkemmin ja lapsi pääsee hamuamaan rintaa. Keskosvauvojen hoidossa tärkeää on, että lapsen ja vanhemman välinen yhdessäolo ja vuorovaikutus mahdollistuvat mahdollisimman pian synnytyksen jälkeen. Keskosen kotiutuessa hänen ravitsemus suunnitellaan yksilöllisesti ja siinä määritellään mahdollisten lisäravinteiden, vitamiinien ja raudan tarve. Vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosastolla on mahdollista vastasyntyneen ravitsemuksessa hyödyntää sekä ruuansulatuskanavaan annettavaa, että suonensisäistä ravitsemusta energian saamisen parantamiseksi. (Paananen ym. 2020, 344.) Keskosten päivittäinen maidon saantimäärä on noin 1/5 lapsen painoon nähden eli yleisimmin ml/kg/vrk aina 3500g painoiseksi asti jonka jälkeen päivittäinen tarve 3kk korjattuun ikään on 1/6 painosta. Tärkeää keskoslasten maidon saannissa on muistaa vuorokausimääräksi arvioitu maidon määrä eikä se, kuinka paljon lapsi kerrallaan maitoa syö. Keskosen syöttämisessä ei voida mennä lapsentahtisesti suurten energiamäärien takaamiseksi, vaan lasta voidaan joutua herättelemään ruoka-aikoina. Keskoset saattavat pulautella ja oksennella täysaikaista lasta enemmän. Maidon sakeuttaminen apteekista saatavilla sakeuttamisaineilla voi auttaa oksentelun vähentämisessä. Usein esiintyvät vatsavaivat ja itkut keskosilla saattavat johtua liiallisesta lapsen syöttämisestä, johon auttaa ruokailuvälien pidentäminen. (Koivuniemi & Nironen, 2008, Keskosvanhempien yhdistyksen www-sivut 2020.) Pikkukeskoset ja pienipainoisina raskauden kestoon nähden syntyneet vauvat tarvitsevat maidon lisäksi myös ravintolisiä. Ravintolisien määrä ja anto riippuvat lapsen lähtöpainosta ja kasvun määrästä. Vanhemmat saavat tarkemmat ja yksilölliset tiedot ravintolisistä synnytyssairaalasta. Keskoset saavat ravintolisiä niin sanotuista keskostipoista jotka sisältävät A-, E-, ja B12-vitamiiniä sekä foolihappoa joita annetaan aina

18 g painoon asti. Keskosille annetaan D-vitamiinia sama määrä kuin täysaikaisillekin lapsille. Rautalisä aloitetaan keskosilla yleensä noin kuukauden iässä ja sen antamista jatketaan aina 12kk ikään asti. Kiinteät ruuat aloitetaan keskosilla yleisesti samaan aikaan kuin täysaikaisillakin eli 3-6kk iässä, mutta viljavalmisteiden käyttö ja liha lisätään ruokavalioon jo aiemmin kuin täysiaikaisilla lapsilla. (Koivuniemi ym. 2008, Keskosvanhempien yhdistyksen www-sivut 2020.) Riittävää keskosen ravinnonsaantia seurataan tiheästi kasvukontrolleilla. Keskosten kasvun seurannassa olisi hyvä käyttää korjattua ikää, sillä se antaa enemmän informaatiota ja saattaa lievittää vanhempien ahdistusta lapsen kasvuun liittyen. Alle kaksikiloisilla keskosilla kasvua seurataan niin synnytyssairaalassa kuin neuvolassa. Kasvunseurannan hyödyllisyydelle olisi tärkeää, ettei sairaala ja neuvolaseurannat olisi päällekkäin, jotta pienetkin muutokset kasvun poikkeavuudessa huomattaisiin mahdollisimman varhain. (Koivuniemi ym. 2008, Keskosvanhempien yhdistyksen wwwsivut 2020.) 5 VANHEMMUUS Ensimmäisen lapsen saaminen on aina yksi elämän tärkeimmistä ja jännittävimmistä kokemuksista. Vanhemmiksi tuleminen herättää monenlaisia tunteita ja lähes aina vanhemmuus aiheuttaa stressiä, vaikka elämänmuutos olisikin kovasti odotettu ja positiivinen asia. Raskausaikana niin isälle kuin äidille nousee mieleen monenlaisia kysymyksiä siitä, miten he selviävät yö valvomisista, vanhemmuuteen liittyvistä odotuksista ja taloudellisesta tilanteesta, kun äiti jää pois työelämästä. Omat kokemukset lapsuudesta ja se, millaiseen elämäntilanteeseen lapsi on syntymässä vaikuttavat siihen, millaisia mielikuvia äidille ja isälle herää vanhemmuudesta. (Karling, Ojanen, Sivèn, Vihunen & Vilèn 2008, 78.) Äidit ovat useimmiten onnellisia ja ylpeitä raskaudestaan, mutta silti he saattavat ajoittain raskauden aikana kokea surun ja ärtymyksen tunteita jota he eivät ole osanneet odottaa. Tällaiset tunteet ovat hämmentäviä jotka saattavat johtua äitinä ja naisena ole-

19 19 misen välisestä ristiriidasta. Tärkeää tällaisissa tilanteissa on, ettei äiti kiellä omaa aikaisempaa identiteettiään naisena, vaan hyväksyy äidiksi tulemisen erilaiset tunteet ja tarpeet. (Karling ym. 2008, 78.) Mies kokee raskausaikana myös sekalaisia tunteita niin kuin odottava äitikin. Miehille isäksi ja vanhemmaksi sopeutuminen saattaa kuitenkin olla hitaampi prosessi kuin naisille, sillä mies ei koe samanlaisia fyysisiä muutoksia kehossaan kuin nainen. Useimmiten fyysisten muutoksien puuttuessa miehellä saattaakin olla epätodellinen tunne isyydestä ja tulevasta lapsesta. Tulevien isien olisikin tärkeää jo hyvissä ajoin muodostaa mielikuvia tulevasta lapsesta ja uudesta roolistaan isänä jo raskausaikana. Nykypäivänä iseiltä odotetaan yhä enemmän osallistumista lapsen hoitoon ja perheen arkeen osallistumista. Vaikka isät haluavat myös itse olla enemmän mukana vauva-arjessa, miettivät he mistä kaikesta he joutuvat luopumaan isyyden myötä, varsinkin jos nainen kohdistaa tulevaan isään liian suuria odotuksia. Jokainen mies tarvitsee riittävästi aikaa valmistautua isyyteen ja siksi puolisoiden läheisyys ja keskusteleminen, sekä oman tilan antaminen toiselle ovat raskausaikana tärkeitä, jotta omia ajatuksia tulevaisuudesta pystytään työstämään. (Karling ym. 2008, 78.) Lapsen syntymä tuo vanhemmille ja uudelle perheelle turvallisuuden ja pysyvyyden tunteen. Samalla kuitenkin epävarmuus lapsen kanssa pärjäämisestä ja muistot omasta lapsuudesta saattavat nousta pintaan. Tuoreilla vanhemmilla saattaa olla tiedostamattomia tunteita ja muistoja siitä, millaista heillä itsellään on ollut olla vauva ja minkälainen vanhempi hän haluaa olla. Tällaisten tuntemusten ja ajatusten yhdessä työstäminen vanhempina saattaa auttaa heitä ymmärtämään oman pienen lapsensa tarpeita. (Karling ym. 2008, ) 5.1 Isyys käsitteenä Yleisenä ajatusmallina on, että isällä tarkoitetaan lapsen miespuolista vanhempaa ja isyydellä miehen vanhemmuuteen. Isänä oleminen ja isyys ovat kuitenkin moninaisempia asioita jota nämä edellä mainitut asiat eivät auta hahmottamaan. Yhteiskunnan muuttumisen myötä isyys-käsite on saanut uusia ulottuvuuksia. (Eerola & Mykkänen 2020, )

20 20 Isyystutkija Jouko Huttunen on luonut neljä eri isyysmuotoa: biologinen, juridinen, sosiaalinen ja psykologinen isyys. Biologinen isyys on yleisesti tiedetty käsite joka tarkoittaa lapsen ja isän biologista suhdetta, joka on saanut alkunsa miehen ja naisen välisestä kanssakäymisestä. Juridisessa isyydessä yhteiskunta tarjoaa laillisia oikeuksia ja velvollisuuksia lapseen tietyin ehdoin. Suomessa isäksi voi juridisesti tulla avioliitossa isyysoletuksen, adoption tai isyyden tunnustamisen kautta. Sosiaalinen isyys voi muodostua esimerkiksi uusioperheessä. Sosiaalinen isyys tarkoittaa siis suhdetta, joka syntyy lapsen kanssa yhdessä elämisestä, asumisesta, hyvästä vuorovaikutuksesta ja huolenpidosta. Kiintymykseen ja tunteisiin pohjautuva isyyttä kutsutaan psykologiseksi isyydeksi. Tällainen isyyssuhde muodostuu, kun lapsi omasta halustaan pitää miespuolista henkilöä hänen isänään, hän on kiintynyt mieheen ja pitää tätä turvallisena ihmisenä. (Eerola ym. 2020, 11.) Nykypäivänä perinteisen perhemallin rinnalle on muodostunut uusia perhemalleja. Yksinhuoltaja-, sateenkaari- ja uusperheet ovat 2000-luvulla lisääntyneet. Lisäksi isä voi nykypäivänä toimia eronneena yksinhuoltajana, sateenkaariperheen etävanhempana, uusperheen koti-isänä tai kahden isän perheessä, jota ei mielletä enää niin ihmeelliseksi asiaksi kuin esimerkiksi viisikymmentä vuotta sitten. (Eerola ym. 2020, 11.) Isä-rooli ja isänä oleminen voivat kattaa miehen elämänkaaresta suurimman osan, jolloin mies ei pysy samana henkilönä, vaan muuttuu sekä sisäisten että ulkoisten tekijöiden kautta. Näin ollen myös isänä olon rooli saattaa vaihdella suurestikin elämän eri vaiheissa. Miehen ensimmäiset kokemukset isyydestä heijastuvat jo hänen omaan lapsuuteensa, jolloin miehen suhde omaan isään, isänisään tai vaikka setään on syntynyt. Miehen omat aiemmat kokemukset isyydestä voivat vaikuttaa siihen, millaiseksi isäksi mies haluaa omalle lapselleen olla. Kokemukset isättömyydestä voivat myös heijastua miehen omaan isyyteen. Isien omien kokemusten, toimintojen ja puheiden taustalla vaikuttavat yleensä siis henkilökohtaiset, yhteiskunnalliset, sosiaaliset ja kulttuuriset osatekijät. (Eerola ym. 2020, )

21 Isäksi kasvaminen Yleisin isäksi tulon muoto on edelleen biologinen, heterosuhteessa yhdessä aluilleen saatettu lapsi. Yleistymässä ovat myös adoption, sijaisperheen tai sateenkaariperheen kautta alkaneet isyydet. Isäksi tulolle ei ole määritelty yhtä tiettyä hetkeä elämänkaaressa, se ei tapahdu tietyn ihmisen kanssa eikä se ole kenellekään itsestäänselvyys. Isäksi tuleminen voi mullistaa miehen elämän ja siihen saattaa sisältyä kriisejä. Isäksi tulon kriisejä voivat olla muun muassa oman paikan ja isänä olon löytäminen tai sopeutuminen uuteen elämäntilanteeseen, kun kaksi onkin kolme. Isä voi tuntea myös olonsa ulkopuoliseksi lapsen ollessa vahvasti kiinni äidissään, jolloin isä voi kokea omat lastenhoitotaitonsa puutteellisiksi. (Eerola ym. 2020, 14.) Kehityspsykologi Michael E. Lambin teorian mukaan isyys muodostuu kolmesta miehen vanhemmuutta kuvaavasta tekijästä: 1.) kiintymyksestä ja vuorovaikutuksesta, 2.) saatavuudesta sekä 3.) vastuullisuudesta. Kiintymyksellä ja vuorovaikutuksella tarkoitetaan isien emotionaalista ja konkreettista sitoutumista lapseen. Lisäksi se tarkoittaa isän osallistumista lapsen hoiva- ja hoitotyöhön. Isän fyysinen ja psyykkinen läsnäolo lapsen kanssa konkretisoituu, kun isä esimerkiksi vaihtaa lapsen vaippaa, syöttää häntä tai leikkii yhteisiä leikkejä lapsen kanssa. Lapsen kasvaessa yhteinen vapaa-ajan vietto kertoo myös isän hyvästä psyykkisestä ja fyysisestä läsnäolosta. Isän saatavuus ei suoranaisesti täytä lapsen ja isän välistä vuorovaikutusta tai ulkoapäin havaittavaa kiintymyksen kriteerejä. Saatavuudella tarkoitetaan enemmänkin tilannetta, jossa tietoisuus toisesta ihmisestä ja mahdollisuus hyvään vuorovaikutukseen toisen kanssa on olemassa. Vastuullisuus tarkoittaa isän huolenpitoa lapsesta sekä päivittäin toistuvia isän velvollisuuden täyttämistä ja tekoja. Näitä ovat esimerkiksi isän huolehtiminen lapsen puhtaudesta ja terveydestä. (Eerola ym. 2020, ) 6 VARHAISEN VUOROVAIKUTUKSEN TUKEMINEN Varhainen vuorovaikutus kuulostaa siltä, että se vaatii vanhemmilta kovia ponnisteluja sen toteuttamiseksi, mutta varhainen vuorovaikutus on arkisia asioita, joita tapahtuu.

22 22 Tämän kaltaisia arkisia asioita on muun muassa vaipan vaihto tilanteet, pukemiset, ruokailut, sekä kylpemiset, joissa vanhemmat voivat olla kanssakäymisissä lapsen kanssa. (Gyldén, Katajamäki. 2009, 232.) 6.1 Kiintymyssuhde vanhemman ja lapsen välillä Brittiläisen psykiatrin ja psykoanalyytikon John Bowlbyn mukaan ihmislapsen varhaiskehitystä säätelevät tarve turvallisuudesta, sekä pyrkimys pysytellä vaaratilanteessa lähellä hoivaavaa aikuista. Kiintymyssuhdeteoria perustuu Bowlbyn ajatteluun, jossa tietyt psykoanalyysin periaatteet yhdistyvät havaintoihin eläinten leimautumisesta. Eroon joutumisen pelko on keskeisin ahdistuksen lähde. Vastasyntyneellä ei ole kokemuksia tunnesiteistä ja niitä alkaakin muodostua jo elämänsä ensihetkistä alkaen. Vauva ei osaa rakastaa vanhempiaan, koska ei tiedä rakkaudesta mitään, sen sijaan hän on suuntautunut ihmisiin. Lapsi suosii käytöstä, joka tuo hoivaajan hänen lähelleen ja pyrkii estämään käytöstä, joka vie hoivaajaa kauemmaksi luotaan. Tämä lapsen toiminta perustuu lapsen saamiin aiempiin kokemuksiin. (Sinkkonen 2004, 120: Sinkkonen 2020, 189.) Kun lapsen ja vanhemman välille on muodostunut turvallinen kiintymyssuhde, kokee lapsi, että hänen tunteilla ja tarpeillaan on merkitystä. Lapsi on oppinut, että aikuinen ymmärtää hänen tunteitaan ja yrittää auttaa niiden käsittelyssä, näin lapsi uskaltaa tuoda esille omia tunteitaan. (Karling, Ojanen, Sivén, Vihunen, Vilén 2008, 158.) Kiintymyssuhdetutkijat kiinnittivät huomiota luvun puolivälissä lapsen kiintymykseen isää kohtaan. Isä tukee lapsen itsemääräämisen ja tämän sukupuoli-identiteetin kehitystä toimiessaan lapsen siltana maailmaan. Michael Lamb on esittänyt ajatustaan siitä, että isälle on haluttu antaa suurempi osuus pienen lapsen primaarihoitajana, eräänlaisena kakkosäitinä. Lamb on tarkkaillut kotiolosuhteissa pieniä lapsia ja todennut kokemuksiensa pohjalta, että pienet lapset ilmaisevat hoivaamisen tarvettaan isälleen sekä äidilleen samanarvoisesti. (Sinkkonen, Kalland 2002, )

23 23 Jos kiintymyssuhteet ovat todella vaurioituneet, se on seurausta pitkään jatkuneesta kyvyttömyydestä normaaliin vuorovaikutukseen. Lapsella tulee olla ainakin yksi aikuinen, johon hän voi luoda luottavaisen, kiinteän ja lämpimän tunnesuhteen. Aikuisen tulee olla läsnä ja sitoutunut lapseen kokonaisvaltaisesti. Jos lapsi on kiintynyt molempiin vanhempiinsa luottavaisesti, on tämän todettu olevan suotuisampaa lapsen kehitykselle. (Gyldén ym. 2009, 234.) 6.2 Keskosen varhainen vuorovaikutus vanhempaan Varhaisen vuorovaikutuksen perustana on antaminen ja saaminen, vauva vastaa vanhemman antamaan hoivaan, ravintoon sekä suojaan. Lapsen ja vanhemman välinen vuorovaikutus luo pohjaa heidän välillään olevaan suhteeseen ja sen kehittymiselle. Varhainen vuorovaikutus saa alkunsa jo äidin ollessa raskaana, sikiö on silloin vuorovaikutuksessa äitinsä kanssa äänin, liikkeiden, rytmin, tuntoaistin sekä makujen kautta. Kun raskaus etenee pidemmälle, äiti kykenee tunnistamaan sikiön liikkeitä ja reaktioita. Myös isä pystyy osallistumaan varhaiseen vuorovaikutukseen jo raskausaikana, isä voi tunnustella äidin vatsaa ja tuntea liikkeitä sekä jutella lapselle samalla tavoin kuin äitikin. Keskosten käyttäytyminen poikkeaa täysiaikaisena syntyneiden vauvojen käytöksestä vuorovaikutustilanteessa. Keskosten käyttäytyminen voi olla vaimeampaa ja saattaa sisältää enemmän välttelykäyttäytymistä verrattuna täysiaikaisena syntyneeseen vauvaan. Tämä voi aiheuttaa vanhemmille haasteita vuorovaikutuksen syntymiseen sekä sen ylläpitämiseen. (Keskosvanhempien yhdistyksen www-sivut 2020, Karling ym. 2008, 98.) Keskosen ja vanhemman kiintymyssuhdetta lisää esimerkiksi jo ihokosketus, joka tuntuu keskosesta ja vanhemmasta miellyttävältä. Ihokosketus äidin ja keskosen välillä myös lisää rintamaidon herumista. Vaikka kyseessä olisikin pieni ja sairas keskonen, mahdollisuuksia vuorovaikutukseen on silti olemassa. Keskonen saattaa viestittää äänillä, ilmeillä, sekä asennoilla. Pienen keskosvauvan seurustelu vanhemman kanssa on todella lyhyt kestoista, ja välillä sitä on myös vaikea huomata. Keskonen ottaa viestejä vastaan, tunto- ja hajuaisti ovat tärkeitä, mutta näköaisti keskosella on vielä epätarkka. (Gyldén ym. 2009, 136.)

24 24 Varhainen vuorovaikutus on kaikkea lapsen ja vanhemman yhdessä tekemistä, olemista sekä kokemista ensimmäisinä vuosina. Jotta lapsen tunne-elämä kehittyisi suotuisasti, tulee vanhemman ja lapsen välillä olla riittävän hyvä vuorovaikutussuhde. Vanhemman ollessa herkkä lapsensa viesteille ja kykenee tulkitsemaan niitä vauvan tarpeiden kannalta oikein ja vastaa niihin viesteihin johdonmukaisesti, lapselle rakentuu mielikuva omasta hyvyydestään, omien tarpeiden tärkeydestä, sekä siitä että maailma on hyvä. (Karling ym. 2008, 100.) Kenguruhoito on yksi tapa luoda läheisyyttä vanhemman ja lapsen välille. Lapsen piteleminen rinnan päällä ihot vastakkain auttaa vanhempia kiintymään lapseensa vielä lisää sekä antaa varmuutta vanhemmille lapsen käsittelyssä. Lapsi oppii tuntemaan vanhemman tuoksun ja kosketuksen sekä pääsee emotionaalisesti lähemmäksi vanhempaansa. Kenguruhoidon lisäksi vauvahieronta soveltuu varhaisen vuorovaikutuksen kehittämiselle vanhemmalle ja vauvalle. Hieronnan avulla vanhemmat löytävät oman tapansa koskettaa, lohduttaa sekä rauhoittaa pientä lastaan. (Kevyt- yhdistyksen www-sivut.) Keskosuus voi myös olla hidastetta varhaiselle vuorovaikutukselle. Vanhemmilla saattaa olla menetyksen pelkoa pienestä ja sairaasta lapsesta. Menetyksen pelko voi hidastaa kiintymyssuhdetta. Sairaalassa ollessa vanhempien kannattaa luoda lapseen aktiivisesti suhdetta. Pienikin keskonen tunnistaa äidin ja isän äänen. Varhaista vuorovaikutusta pidetään erittäin tärkeänä, joten vanhemmat saavatkin mahdollisimman aktiivisen roolin keskosen ollessa sairaalassa. Vanhempien rooli on tärkeää sairaalassa myös siksi, että he osaisivat hoitaa keskosta kotiin päästyäänkin. (Gyldén ym. 2009, ) 6.3 Kenguruhoito Alun perin Kolumbiassa 1970-luvulla kehitetty kenguruhoito on tapa, jolla vanhemmat pystyvät tutustumaan omaan keskoseensa. Vanhemman ja keskosen välisessä vuorovaikutuksessa kenguruhoito on keskeisenä osana. Suomessa kenguruhoito on tullut käytäntöön keskosten hoitotyössä yli 20 vuotta sitten. Kenguruhoito voidaan aloittaa

25 25 piankin syntymän jälkeen, kun vauvan elintoiminnot ja vointi ovat vakiintuneet. Kenguruhoitoa aloittaessa ei ole mitään ikä- tai painorajoituksia, se on turvallista ja hyödyllistä myös erittäin ennenaikaisesti syntyneillä vauvoilla. Esteenä kenguruhoidon aloittamiselle on vain erittäin raskas tehohoito sekä verenkiertoa tukevien lääkkeiden käyttö isoilla annoksilla. Keskonen asetetaan vanhemman rinnan päällä niin, että lapsen paljas iho on äidin tai isän paljasta rintaa vasten. Lapsi on pystyasennossa, vain vaippa päällään ja lapsen pää käännetään sivusuuntaan. Jotta vanhempi jaksaa istua väsymättä keskonen rinnallaan tulee tuolin olla hyvä, esimerkiksi keinutuoli johon saa nojata. Keskoselle raskain vaihe on siirtyminen kenguruhoitoon, joten suositeltavaa olisi, että keskosen kenguruhoito kestää mahdollisimman pitkään yhtäjaksoisesti. (Storvik-Sydänmaa ym. 2020, , Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen wwwsivut 2020.) Kenguruhoidossa vanhemmat tutustuvat omaan lapseensa sekä lapsi tutustuu vanhempiinsa tuoksujen, kuulemansa äänien ja kosketuksen kautta. Keskonen saa kehittymisensä kannalta tärkeitä ja monipuolisia fyysisiä, emotionaalisia ja psyykkisiä kokemuksia sekä keskonen kuulee vanhempiensa sydänäänet. (Storvik-Sydänmaa ym. 2020, ) Kenguruhoito edistää suotuisasti myös äidin maidon eritystä ja vauvan kykyä ottaa vastaan suun kautta annettavaa ravintoa. Keskosvauva harjoittelee imemistä kenguruhoidossa ollessaan jaksamisensa rajoissa, vauvaa tulee tukea harjoituksissaan. (Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen www-sivut 2020.) Keskoset ovat kenguruhoidossa ollessaan huomattavasti tavallista rauhallisempia, tämä säästää lapsen energiaa ja näin paino nousee nopeampaa. Lapsen uni-valverytmi paranee sekä koskettamisen johdosta stressi taso laskee. (Kevyt- yhdistyksen wwwsivut.) 6.4 Vauvahieronta Vauvahieronnalla on tiedetty jo pitkään olevan terapeuttinen vaikutus vanhempiin, mutta lapsiin kohdistuva vaikutus on tajuttu vasta viime vuosikymmenenä länsimaissa. Vanhempien kannalta hyviä puolia vauvahieronnassa on rentoutuminen, herkkyyden

26 26 kehittäminen, itseluottamuksen voimistuminen sekä vanhemman ja lapsen välisen suhteen vahvistaminen. Lapsi hyötyy vauvahieronnasta kokemalla turvallisuuden tunnetta, yleistä hyvinvointia, ruumiin kuvan ja sosiaalisien taitojen kehittymisellä. (Heath & Bainbridge 2007, 12.) Kosketusta käytetään tietoisesti tukemaan vanhemman ja lapsen välistä suhdetta. Hierontahetkien kanssa varttuneella lapsella on usein läheisemmät välit vanhempiin, sillä hieronta lujittaa vanhemman ja lapsen välillä olevia siteitä. Lapsille jotka ovat joutuneet olemaan syntymänsä jälkeen pitkään erossa vanhemmistaan, vauvahieronta on erityisen tärkeä. Vauvahieronta on stimuloivaa sivelyä ja hellää koskettamista, se ei tarkoita lihashierontaa. (Keskosvanhempien yhdistyksen www-sivut 2020.) Keskosia ei ole suositeltavaa hieroa heti alusta lähtien, vaan vanhempien pitäisi kosketella keskosvauvaa hiljaa tai pitää käsiä hänen päällään. Kun vauvan selän, pään tai raajojen päällä pitää koko kämmentä, tuntee vanhempi, kuinka vauva rauhoittuu. Vauvaa on hyvä kosketella, kun vauva on hereillä, rauhallinen ja vireä. (Heath ym. 2007, 62.) Ensimmäisillä kerroilla vauvaa hierottaessa aloitetaan muutamilla sivelyllä kerrallaan, määrää voi alkaa pikkuhiljaa lisätä. Vauvahieronnan tarkoituksena on hieroa läpi koko lapsen vartalo ja raajat vuorotellen. Hieronnan aikana voidaan antaa kolmenlaisia simulaatioita, kosketus-, kuulo- ja näköaistin välityksellä. Lasta katsotaan silmiin, jutellaan tai lauletaan samaan aikaan kun toteutetaan vauvahierontaa. Lasta ei saa hieroa, jos huomaa lapsella olevan epämukava olo, hierontaa voi tällöin kokeilla myöhemmin uudestaan. (Keskosvanhempien yhdistyksen www-sivut 2020.) 7 ISÄN HYVINVOINTI Ihmisen elämää voidaan tarkastella jakamalla se neljään osa-alueeseen, jotka ovat kuin neljä pöydänjalkaa. Nämä neljä elämän osa-aluetta koostuvat ihmisestä itsestään, parisuhteesta, vanhemmuudesta ja yhteisöllisyydestä. Oman hyvinvoinnin ja jaksamisen

27 27 takia on tärkeää pitää huolta siitä, että eri elämänalueet pysyvät tasapainossa. On hyvä yrittää huolehtia siitä, että nämä pöydänjalat pysyisivät tasapainossa, edes yhden jalan katkeaminen ei ole katastrofi, sillä muut jalat kannattelevat silloin. (Väestöliiton wwwsivut 2020.) 7.1 Isän liikunta Useat testitutkimuksien mukaan liikunnalla on lähes pelkästään myönteisiä vaikutuksia kehoon. Kuntoharjoittelu pitää sydämen ja lihakset hyvässä kunnossa. Voimakkaat lihakset pienentävät riskiä niska-, hartia- ja olkapäävaivoille sekä helpottaa jokapäiväisiä toimia. Liikunnan avulla kunto kohenee, saa paremman itsetunnon ja itseluottamus kohenee. Muita hyötyjä on verenpaineen lasku, parempi uni sekä pienempi riski kuolla ennen aikaisesti. (Johansson 2020, 18.) Terveysliikunnan suositukset soveltuvat moniin yleisiin liikunnan terveydellisiin käyttötarkoituksiin. Perussuositusta käyttävien henkilöiden on muutettava ohjetta henkilön ominaisuuksien ja käyttötarkoituksen mukaan. Liikuntasuositusten mukainen liikunta parantaa ja säilyttää laajasti kuntoa sekä terveyttä, näiden lisäksi yleisten ja vakavien sairauksien kehittymisen riski vähenee. Liikunnan tulee olla monipuolista, sen pitää sisältää kestävyysliikuntaa, liikkuvuutta ja liikunnan tulee olla jatkuvaa. (Vuori 2020, 8.) Liikunnalla on vaikutusta ihmisen fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen elämänlaatuun. Liikkumalla edistää verenkiertoa, lihasten jäntevyyttä sekä ehkäisee niveliä jäykistymästä. Näiden lisäksi liikkumalla hengityksen taajuus ja syvyys lisääntyvät. (Anttila, Kaila-Mattila, Kan, Puska & Vihunen 2008, 207.) Kestävyysliikuntaa eli aerobista liikuntaa tulee harrastaa voimakkaasti kuormittavalla tavalla vähintään 75 minuuttia viikon aikana vähintään 10 minuutin jaksoina jaettuna koko viikolle. Vaihtoehto voimakkaasti kuormittavalle liikunnalle kestävyysliikunnassa on liikkua vähintään 2 tuntia 30 minuuttia viikon aikana. Hyödyt liikunnasta lisääntyy, kun lisää liikunnan määrää viikon aikana. Esimerkkejä kestävyysliikunnasta on perusmuotona ripeä kävely. Muita muotoja on sauvakävely, juoksu, uinti, pyöräily,

28 28 hiihto, tanssi sekä monet pallopelit. Liikunnan eri muotojen tulee olla itselle mieluinen, jotta liikunnasta tulisi jatkuvaa ja sen jatkamista haluaa jatkaa. Liikunnan kuormittavuuden, kohtuullisen ja voimakkaan rasituksen hyvä mittari on lukea omia tuntemuksiaan. Kun tuntee jonkin verran hikoilua, hengityksen kiihtymistä tai lievää hengästymistä, mutta kykenee puhumaan, liikunnan arvioidaan olevan kuormittavuudeltaan kohtalaista. Kuormittavuutta pystytään myös määrittämään sydämen sykkeen avulla. Lihaskuntoa kehittävää liikuntaa tulisi harrastaa viikon aikana kahden tai useamman kerran. Lihaskunnon harjoittelua on suurten lihasryhmien, kuten käsivarsien, hartiaseudun, rinnan, vatsan sekä selän lihasten voiman kehittämistä. Lihaskuntoa voi harjoittaa kuntosalilla, jossa harjoitusliikkeitä jokaista lihasryhmää kohtaa tehdään 8-12 kertaa peräkkäin sarjana, tämän kaltaisia sarjoja toistetaan 2-3 yhdellä harjoituskerralla. Lihaskuntoa pystyy myös harjoittamaan kotona voimistelemalla, tekemällä raskaita puutarha- ja rakennustöitä, halon hakkuulla tai lumitöihin osallistumalla. Liikkuvuutta eli notkeutta harrastaminen on kannattavaa nivelten vaivattoman ja täyden liikkuvuuden säilymiseksi. Notkeutta lisäävän liikunnan tärkeys korostuu varsinkin iän karttuessa. Venyttely on erityisesti liikkuvuutta edistävä harjoittelu muoto. Lihaksia venytetään rauhallisesti, kipua tuottamatta sekuntia, venytyksiä toistetaan harjoituskerralla 3-4 kertaa. Venyttely kohdistetaan erityisesti selän, lonkan, polven, olkanivelen sekä niskan liikkeisiin osallistuviin lihaksiin. Venyttelyä on hyvä harrastaa joka päivä, mutta vähintään kaksi kertaa viikon aikana. Liikuntakerran jälkeen ainakin eniten kuormitettuja lihaksia olisi hyvä venytellä. (Vuori 2020, 9-12.) Venyttelyn tarve on yksilöllistä, yksi yleispätevä ohje onkin, että venyttelee niin, että se tuntuu miellyttävältä. Venyttely on kannattavaa, jos siihen tuntee tarvetta. Jos ei lainkaan tunne jäykkyyttä tai jäsenet ovat yliliikkuvia, ei ole edes välttämätöntä, että venyttelee. (Johansson 2020, ) 7.2 Isän ravitsemus Ravinnolla voidaan vaikuttaa terveyden kannalta huonoon suuntaan, mutta sillä voidaan myös yhtä voimakkaasti vaikuttaa terveyttä edistävästi. Sydäntautiin, syöpiin, diabetekseen ja moniin muihin sairauksiin sairastumisen riski pienenee terveellisen ruokavalion avulla. Ruokavalion muutoksen avulla voi laskea verenpainetta, parantaa insuliini herkkyyttä sekä pudottaa painoa. (Harju 2007, 16.)

29 29 Energian tarve aikuisella on se määrä energiaa millä kehon paino, koostumus ja fyysinen aktiivisuus pysyvät hyvää terveyttä ylläpitävällä tasolla. Energian saannin ja kulutuksen tulisi olla aikuisella tasapainossa. Jos energian saanti on vähäisempää kuin tarve johtaa se laihtumiseen ja alipainoon. Energian saannin ollessa suurempi kuin ihmisen normaali energiantarpeen määrä on edesauttaa lihoamista. Energiaa tarvitaan perusaineenvaihduntaan, ruoan aiheuttamaan lämmöntuottoon sekä liikkumiseen. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2005, 10.) On hyvä syödä päivittäin säännöllisesti aamupala, lounas ja päivällinen, tarvittaessa voi syödä vielä 1-2 välipalaa. Syömällä säännöllisesti veren glukoosipitoisuus pysyy tasaisena, nälän tunne pysyy poissa ja hampaat eivät pääse reikiintymään. Aterioiden tulisi jakaantua tasaisesti päivän ajalle ja yö paasto saa kestää korkeintaan 11 tuntia. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2020, 24.) Ruokaryhmät kasvikset, viljat, maitotuotteet, kalat, lihat ja ravintorasvat, jokaisella näistä on jokin oma erityisarvonsa. Ruokaryhmät täydentävät toisiaan, kun jokaisesta ruokaryhmästä on ruokia vaihtelevasti lautasella, on ravinnontarve todennäköisesti turvattu. (Voutilainen, Fogelholm & Mutanen 2020, 31.) Viljavalmisteiden suositeltava päivittäinen määrä miehille on 9 annosta, joista yli puolet tulisi olla täysjyväviljaa. Annoksella tarkoitetaan yhtä leipäviipaletta, esimerkiksi 1dl: aa keitettyä täysjyväpastaa tai riisiä. Kuitupitoisuuden leivissä tulisi olla vähintään 6g 100 grammaa kohti. Peruna sisältää kohtuullisesti hiilihydraatteja, kivennäisaineita sekä C-vitamiinia. Tutkimuksien mukaan sillä ei ole terveyttä edistäviä tai huonontavia vaikutuksia, joten perunan käytön suositaan pysyvän samalla tasolla. Parhaita hiilihydraattien lähteitä ovat vihannekset, pähkinät, marjat, hedelmät ja kokojyvätuotteet. Juureksia, vihanneksia, marjoja sekä hedelmiä ja lisäksi sieniä tulisi nauttia vähintään 5-6 annosta päivässä mikä tarkoittaa noin 500 grammaa. On suositeltavaa, että määrästä puolet olisi marjoja ja hedelmiä. Hiilihydraattien on hyvä olla ravintopitoisia ja verensokeria vain vähän nostavia. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2020, 21, Hexeberg 2020, 25.) Hiilihydraattien osuus tulisi olla korkeintaan 55 prosenttia päi-

30 30 vittäisestä ruokavaliosta kokonaisenergiasta riippuen siitä millainen on henkilön energiankulutus päivän aikana. Hiilihydraatteja ja rasvoja kuluu aina enemmän mitä fyysisempää työtä tekee. (Laamanen 2020, 34.) Proteiinin, kalsiumin, jodin ja D-vitamiinin lähteeksi soveltuvat maitovalmisteet. Jotta elimistön kalsium tarve täyttyy, tulee nauttia 5-6dl nestemäisiä maitovalmisteita sekä 2-3 juusto viipaletta päivittäin. Maito, piimä ja viili tulisi valita enintään 1 % rasvaa sisältävänä, sekä juustoista mahdollisimman vähän suolaa sisältäviä. Nestemäisiä maitovalmisteita pystyy halutessaan korvaamaan soija- tai kaurajuomilla. Eri kalalajeja kannattaa nauttia 2-3 kertaa viikossa. Punaisen lihan käyttöä tulisi vähentää, suositeltava määrä viikon aikana on enintään 500 grammaa. Kananmunien suositeltava määrä viikossa on noin kolme kappaletta. Kalasta, lihasta sekä kananmunasta saa hyvin proteiinia, sekä kala toimii vielä monityydyttymättömien rasvojen ja D-vitamiinin lähteenä. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2020, 22.) Proteiinia on kehon jokaisessa solussa ja niitä tarvitaan lihaksiston ylläpitämisessä. Proteiinit aterioiden yhteydessä hillitsevät verensokerin nousua hiilihydraattipitoisten aterioiden yhteydessä ja lisäävät kasvuhormonin erittymistä ja stimuloivat lihaskasvua. Proteiinia saa kaloista, äyriäisistä, kanasta, kananmunista, juustoista sekä pähkinöistä. Proteiinipitoista ruokaa syödessä on hyvä huomioida, ettei ruoka sisällä liikaa hiilihydraatteja. (Hexeberg 2020, ) Kasvi- ja eläinproteiinin eli aminohappojen saanti tulisi olla 35 prosenttia kokonaisenergiasta. Proteiinin tarve kasvaa ikääntyessä jopa 50 prosenttiin kokonaisenergian tarpeesta. Suolan tarve kasvaa yhdessä proteiinin saannin kasvaessa, koska proteiinin pilkkoutumiseen ja uusien proteiiniyhdistelmien muodostumiseen vaaditaan suolaa sekä nestettä. (Laamanen 2020, ) Leivän päälle käytettävän rasvan tulisi olla vähintään 60 % rasvaa sisältävää kasviöljypohjaista levitettä, myös salaatinkastikkeen on hyvä olla kasviöljypohjainen. Suurin osa kasviöljyt, kasviöljypohjaiset rasvalevitteet sekä margariinit sisältävät paljon tyydyttymätöntä rasvaa ja E-vitamiinia. Suolaamattomat ja sokeroimattomat pähkinät, mantelit ja siemenet ovat myös hyviä tyydyttämättömän rasvan lähteitä, näitä voi nauttia noin 2 ruokalusikallista päivässä. Suositeltavia n-3-rasvahappoja saa käyttämällä

31 31 rypsi-, pellavansiemen- tai saksanpähkinäöljyjä. Moniin elimistön toimintoihin tarvitaan pehmeitä rasvoja, näiden rasvojen puutteella on negatiivista vaikutusta verenpaineeseen, sydämeen, verisuonistoon sekä aivojen toimintaan. Vaihtaessa kovan, tyydyttyneen rasvan pehmeään tyydyttyneeseen rasvaan, parantaa se veren kolesteroliarvoja. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2020, 22-23, Saarnia 2009, 32.) Aikuisen nesteen tarve on yksilöllistä, siihen vaikuttavat fyysinen aktiivisuus, ikä sekä ympäristön lämpötila. Juodessaan janon mukaisesti monella nesteen tarve tulee näin täytettyä. Päivän aikana tulisi nauttia noin 1,5 litraa nesteitä ruoasta saamien nesteiden lisäksi. Ruokajuomana on suositeltavaa käyttää rasvattomia tai vähärasvaisia maitovalmisteita tai vettä. Sokeroituja juomia ei tulisi käyttää säännöllisesti. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2020, 23.) Vitamiineja on saatava ruoasta tai erillisinä lisinä, sillä niitä ei valmistu elimistössä ollenkaan tai riittävästi. Vitamiinit vaikuttavat kasvun säätelyyn, kudosten uusiutumiseen sekä lisääntymiseen. Vitamiinit jaetaan kahteen ryhmään rasvaliukoisiin ja vesiliukoisiin. Vesiliukoisiin vitamiineihin kuuluvat C- ja B-vitamiinit. A-, D-, E- ja K- vitamiinit kuuluvat rasvaliukoisiin vitamiineihin. Maksa sisältää runsaasti A-vitamiinia, jota tarvitaan kasvuun, solujen uusiutumiseen sekä vastuskyvyn ylläpitämiseen. A-vitamiini vaikuttaa myös hämäränäköön ja värien aistimiseen. D-vitamiinin riittämätön saanti haurastuttaa luustoa, sekä heikentää vastustuskykyä. D-vitamiinia saa myös auringon UVB- säteistä, mutta Suomessa tämä ei kata päivän saanti suosituksia, joten D-vitamiini lisä on tarpeen. Päivittäinen suositus on 10 mikrogrammaa. E-vitamiinin tehtävänä on tyydyttämättömien rasvahappojen hapettumisen estäminen soluissa. Parhaita E-vitamiinin lähteitä ovat kasviöljyt sekä siemenet. Veren hyytymiseen ja luustoproteiinin muodostukseen tarvitaan K- vitamiinia. Hyvänä K-vitamiinin lähteenä toimivat vihreät lehtikasvikset. C-vitamiinin saanti suositukset täyttyvät, kun syö suositusten mukaisesti vähintään 500 grammaa päivässä kasviksia. Tupakointi, stressi ja diabetes voivat nostaa C-vitamiinin tarvetta. B- vitamiinia löytyy useista ruoka-aineista lukuun ottamatta sokereita sekä rasvaa. B-vitamiini lisälle on tarvetta vain harvoin. Proteiinipitoiset ruoat sisältävät runsaasti B- vitamiineja. (Voutilainen ym. 2020, )

32 32 Alkoholin käyttöä tulisi rajoittaa niin, ettei päivittäinen saanti ylitä miehillä kahta annosta päivässä. Runsasta kertajuomista tulee välttää, eikä alkoholi sovellu jokapäiväiseen käyttöön. (Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2020, 23.) 7.3 Isän uni Riittävä uni on aivojen latautumiskeino sekä edellytys toimintakyvyn ja vireystilan säilymiselle koko päivän ajaksi. Tekijöitä jotka vaikuttavat unen ja valveen vaihtelun säätelyyn on useita. Vuorokausirytmi vaikuttaa ihmisen kehonlämpötilaan, verenpaineiden vaihteluun sekä joidenkin hormonien tuottamiseen. Lisäksi jokaisella on luontainen vuosikausirytmi, joka on usein 24 tuntia pidempi. Viikkorytmi antaa laajemman kehyksen elämänmenoon, ja usein viikolla kertyneet univajeet tasoittuvat viikonloppuisin. Vuodenajan vaihtelut vaikuttavat myös unen laatuun, kesäisin valoisalla ajanjaksolla ihmiset ovat pirteitä ja valveillaoloaika on pidempi. Talvisin pimeämpään vuodenaikaan unen tarve kasvaa ja siitä voi aiheutua masennusongelmia. Unen tarve vaihtelee yksilöllisesti, mutta siihen vaikuttavat ikäkausi sekä perintötekijät. Keskimäärin aikuiset nukkuvat 7-8 tuntia vuorokaudessa. Iän myötä yksilölliset erot lisääntyvät. Lyhytuniset pärjäävät vain 4-6 tunnin yöunilla, kun paljon unta tarvitsevien pitää nukkua yli 10 tuntia vuorokauden aikana. Ihminen nukkuu riittävästi, kun hän ei tunne itseään väsyneeksi päivän aikana. Olo on virkeä ja levollinen, hyvin nukutun yön jälkeen. (Anttila ym. 2008, ) Aamuisin on suositeltavaa herätä suunnilleen samaan aikaan, sillä se helpottaa nukahtamista illalla ja auttaa rytmittämään sisäistä kelloa. Säännöllisellä unirytmillä voi vaikuttaa nukkumiseen. Päiväunien tarve kasvaa, jos unenpuutetta on jatkunut jo useamman vuorokauden ajan. Jos nukkuu päiväunia, kannattaa ne nukkua niin kutsuttuina toipumisunina, korkeintaan minuuttia. Virkistävin vaikutus päiväunilla on, kun ne nukutaan iltapäivällä lounaan jälkeen. (Hannula, Mikkola & Tikka 2020, 13.) 7.4 Parisuhde Parisuhteessa on kolme osa-aluetta, jotka ovat keskeisessä osassa. Näitä osa-alueita ovat tunne, tahto sekä puitteet. Tunnepuoli parisuhteessa on kunnossa, kun osapuolet

33 33 pitävät toisistaan, he tekevät asioita yhdessä mielellään ja nauttivat toistensa läheisyydestä. Tahtopuolella tarkoitetaan arkivelvoitteiden jakamista olemassa olevan ajan kanssa suurin piirtein tasan. Tämän kaltaisia arkivelvoitteita on esimerkiksi ruuanlaitto, siivoaminen ja vaatehuolto. Parisuhde on tasa-arvoinen, kun tahtopuoli on kunnossa. On olemassa myös parisuhteita, jossa toinen osapuoli on töissä käyvä ja toinen on kotona, tällöin arkivelvoitteiden tasan jakaminen ei ole tavoiteltavaa. Parisuhteen ulkoisia rakenteita kutsutaan puitteiksi. Näitä ulkoisia rakenteita ovat fyysiset, taloudelliset, sosiaaliset, juridiset ja teologiset rakenteet. Halua auttaa toista arjessa, edesauttaa tasa-arvon toteuttamista parisuhteessa. Tasa-arvo ja tasavertaisuus vahvistuvat, kun parisuhteessa molemmat osapuolet osoittavat myönteisiä tunteita toisiaan kohtaan. (Luukkala 2020, ) Miehen elämässä työn ja perhe-elämän yhdistäminen vaatii elämänkaarella monia asioita. Parisuhteelle tulee järjestää aikaa, lapsia kasvatetaan ja hoidetaan sekä samaan aikaan käydään töissä, jotta perheen toimeentulo olisi turvattu. (Eerola, Mykkänen 2020, 75.) Perheen perustaminen ja lasten syntyminen kuuluvat ihmiselämän vaiheeseen. Tässä vaiheessa omaa sukupuolista käsitystä laajentavat uudet roolit. Miehellä oman miehisyytensä roolin lisäksi tulee muita rooleja, kuten aviomiehen, isän ja oman sukupuolensa esimerkki lapsilleen. Naisen roolit puolestaan lisääntyy äidin, vaimon ja naisen roolikuvan malleilla. Äidin roolin ajatellaan olevan jotenkin neutraali ja vain lasta varten ja heillä saattaakin olla hyvin intensiivinen suhde. Äidin ja lapsen läheisen suhteen vuoksi, isä voi kokea itsensä ulkopuoliseksi. Parisuhteesta tämän lisäksi kilpailee myös työelämä, jolloin aikaa parisuhteelle jää vähemmän. Tällaisessa tilanteessa voi käydä helposti niin, että mies viihtyy mieluummin töissään kuin kotona. (Anttila ym. 2009, 322. Luukkala 2020, 182.) Yksi kestävän parisuhteen tunnusmerkeistä on puhuminen, joka on avointa, rehellistä sekä rakentavaa. Pariskunnat, jotka ovat olleet pitkään yhdessä, keskustelevat monipuolisesti ja usein, ja he suunnittelevat yhteistä tulevaisuuttaan. Avoimen keskustelun tehtävänä on tunteiden ja ajatusten sanottaminen ja itsensä ilmaiseminen. (Luukkala 2020, 136.)

34 34 Seksuaalisuus Kehollinen himo, joka on biologinen ja hormonaalinen liittyy seksuaalisuuteen. Seksuaalinen vetovoima ei tarkoita samaa kuin ystävyys tai huolenpito, eikä ole sama kuin toisen ihmisen ihaileminen tai kunnioittaminen. Ystävyys ja kunnioitus ovat enemmän sosiaalisia taitoja. Parisuhteessa yhdistyvät kehollinen himo, ystävyys ja toisen kunnioittamien. (Dunderfelt 2009, 37.) Psyykkisen toimintakyvyn tärkeä ylläpitäjä on seksuaalisen mielihyvän kokeminen. Mielihyvän kokeminen on arjen ahdistavista kokemuksista pakenemista sekä henkistä latautumista. Riittävä perusturvallisuus, keskinäinen luottamus ja sosiaalinen turvallisuus ovat hyvän seksuaalisuuden ehtoja. (Anttila ym. 2009, 326.) Useasti jo ennen lapsen syntymää vanhempia huolettaa miten pian äiti palautuu synnytyksen jälkeen ja molemmat pystyvät nauttimaan rakastelusta. Raskaus ja synnytys venyttävät äidin lantionpohjalihaksia. Lantionpohjalihaksia jumppaamalla palautuminen on nopeampaa. (Hirvonen 2020, 198.) Naisen keho tarvitsee synnytyksen jälkeen aikaa toipua ja parantua. Aiemmin on suositeltu seksistä pidättäytymistä jälkitarkastukseen saakka, joka tehdään äidille kuuden viikon päästä synnytyksestä. Äidin jälkivuodon ja aristamisen hellittyä, sekä kun molemmista ajatus seksistä tuntuu hyvältä voi seksiä harrastaa. Synnytyksen jälkeisessä seksissä on hyvä huomioida puhtaudesta, sillä kohdunsuulla saattaa olla pieniä huomaamattomia haavaumia. (Hirvonen 2020, 199.) Naisen limakalvot saattavat olla hauraat synnytyksen jälkeen, koska hormonitoiminta muuttuu koko ajan. Tämän vuoksi yhdyntä voi tuntua kivuliaalta. Apuna kuivuuteen on esimerkiksi apteekista saatavat liukastusvoiteet. Imetysaika ei suojaa uudelta raskaudelta, joten imetyksenkin aikana on huolehdittava ehkäisystä. Lääkärin kanssa keskustelemalla voi valita pariskunnalle sopivimman ehkäisyvalmisteen. (Anttila 2008, 324.)

35 35 8 PROJEKTIN SUUNNITTELU Saimme opinnäytetyön aiheemme elokuussa Alun perin opinnäytetyön aihe oli rajattu koskemaan vain vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosaston äitejä, mutta ryhmän suuren osallistujamäärän vuoksi päätimme ehdottaa osastolle, että tekisimme myös isejä koskevan hyvinvointi-iltapäivän. Hyvinvointi-iltapäivää varten kävimme tutustumassa äiti-ryhmän kanssa osastolla jolloin esittelimme ideamme isien hyvinvointi-iltapäivästä ja saimme myönteisen vastauksen. Samalla käynnillä kyselimme suullisesti osaston henkilökunnan toiveita iltapäivän sisällöstä. Osastolta luvan saatuamme aloimme miettiä projektin tarkoitusta ja tavoitetta, sekä laatia projektisuunnitelmaa. Samaan aikaan laadimme äiti-ryhmän kanssa yhteisen lupahakemuksen syyskuussa 2020 Satakunnan sairaanhoitopiirin kehittämisryhmälle. (LIITE 1) Kehittämisryhmältä saimme myönteisen vastauksen opinnäytetyön tekemisestä Hyvinvointi-iltapäivän toteutusta suunniteltaessa laadimme äiti-ryhmän kanssa myös yhteisen kyselylomakkeen (LIITE 2), jossa kartoitimme vanhempien toivomuksia hyvinvointi-iltapäivän sisällöstä. Lomakkeeseen laitoimme kohdan, josta selvisi, oliko vastaaja äiti vai isä, jotta osasimme eritellä vastaukset. Kyselylomakkeessa oli vastausvaihtoehdot annettu valmiiksi, sekä mahdollisuus kertoa omia toivomuksia joita ei kyselyssä oltu huomioitu. Lisäksi lomakkeessa kerrottiin opinnäytetyöstä ja sen tarkoituksesta. Kyselylomakkeeseen oli aikaa vastata osastolla joulukuun tammikuun 2020 välisenä aikana. Osana projektisuunnitelmaa meidän piti laatia tuntisuunnitelma, jossa kävi ilmi työnjakomme. Lähetimme työnjakosuunnitelmamme Satakunnan ammattikorkeakoulun apulaisjohtaja Eeva-Liisa Moisiolle ja häneltä saimme myönteisen päätöksen tehdä opinnäytetyö parina Virallisten asioiden jälkeen aloimme suunnitella itse iltapäivää. Isien hyvinvointi aiheena oli meille entuudestaan tuntematon, joten tutustuimme aiheeseen jo aiemmin tehtyjen tutkimusten perusteella. (LIITE 3) Aiheeseen tutustuttuamme, kartoitimme

36 36 isien toiveita iltapäivän sisällöstä. Kyselylomake vastauksia saimme iseiltä yhteensä kolme kappaletta. Vastauksessa isät halusivat toteutuksen pitävän sisällään askartelua, kahvittelua, tietoa ruokavaliosta, liikunnasta, levosta, ja parisuhteesta sekä aktiviteettina kehonhuoltoa. Lisäksi vapaa keskustelu toisten isien kanssa oli haluttu aktiviteetti. Kyselyvastausten ja oman pohdinnan kautta aloimme suunnitella hyvinvointi-iltapäivän sisältöä. Päätimme järjestää iltapäivän Helmi-maaliskuun 2020 aikana teimme kirjallisuuskatsausta ja laadimme iltapäivää varten itsellemme kirjallisia muistioita aiheisiimme liittyen. Samaan aikaan etsimme sponsoreita iltapäivässä järjestettävän arvonnan mahdollistamiseksi. Monet yritykset olivat erittäin kiinnostuneita isien hyvinvoinnista ja saimme suuren joukon yhteistyötahoja sekä mahtavia palkintoja. Sponsoreina toimineet yritykset kirjasimme listaan, jonka laitoimme jokaiseen lahjapussiin mukaan (LIITE 4). Maaliskuussa kävimme vielä osastolla keskustelemassa tarkemmin iltapäivän aikataulusta ja päätimme samalla askarrella kutsukortteja, joita osaston henkilökunta lupasi jakaa potilaiden huoneisiin. Kuva Kutsukorttien valmistaminen Tässä vaiheessa keskustelimme myös siitä, että iltapäivän kohderyhmä voisi olla koko teho- ja tarkkailuosaston isät eikä vain pelkkien keskoslasten isät. Olimme yhteyshenkilömme kanssa samaa mieltä asiasta, sillä kohderyhmän laajentaminen voisi mahdol-

37 37 listaa isomman osallistujamäärän. Pari viikkoa ennen toteutusta kävimme vielä viemässä yleisiin tiloihin erilliset kutsut (LIITE 5), jotta tapahtuma saavuttaisi mahdollisimman monet isät. 8.1 Projektipäivän sisällön suunnittelu Lähdimme suunnittelemaan päivän sisällön ohjelmaa kyselylomakkeiden vastausten perusteella. Etsimme useista eri lähteistä materiaalia ja tietoa, jotta saimme koottua luentoaiheisen osion. Luentoaiheisessa osiossa päätimme keskittyä liikuntaan, ruokavalioon, lepoon sekä parisuhteeseen. Näistä aiheista teimme itsellemme tiivistetyt muistiinpanot. Toisena osiona päätimme käsitellä vanhempien ja lapsen väliseen vuorovaikutukseen liittyviä asioita. Laadimme itsellemme muistiinpanot vauvahieronnasta ja haimme siihen sopivan videon internetistä, vauvan kylvettämisestä sekä vaipanvaihdosta, sillä ajattelimme, että ne olisivat aihealueita joita isien olisi hyvä hallita ja näin saisivat kontaktia lapseen. Kyselylomakkeissa toiveena oli askartelun muodossa tehdä jokin muisto lapselle. Mietimme pitkään mikä olisi mukava tuotos, ja pitkän pohdinnan jälkeen päädyimme tekemään kirjepohjan (LIITE 6), sillä ajattelimme miesten olevan vaikeaa puhua tunteistaan kasvotusten, jolloin he voisivat kirjeeseen tuoda asioita joita he tuntevat nyt ja mitä he toivovat tulevaisuudelta heidän yhteisellä matkallaan. Mukavana kevennyksenä iltapäivän keskelle ajattelimme järjestää jotain leikkimielistä kilpailua. Päätimme järjestää lasten hedelmäsoseiden maistelun. Ennen maistelun alkua kysellään iseiltä heidän mahdolliset ruoka-aineallergiat. Maistelussa ideana oli peittää isien silmät huivilla, jotta he eivät näkisi soseiden ulkonäköä, jonka perustella he voisivat päätellä osan soseiden ainesosista. Hyvinvointi-iltapäivän halusimme päättää rentoutumishetkellä. Päädyimme valitsemaan Mindfullness-menetelmän. Hetkeä varten selailimme netissä erilaisia videoita ja

38 38 ohjeita, joista valitsimme yhden, joka mielestämme sopi hyvin miespuolisille henkilöille. Emme olleet varmoja osaston internet yhteydestä, joten laadimme kirjalliset ohjeet ja otimme netistä videon, jota ensisijaisesti käyttäisimme apuna, jos internet yhteys on mahdollinen. Iltapäivän puoleenväliin suunnittelimme kahvihetkeä joka sopivasti katkaisisi toteutuksen ja isät saisivat halutessaan myös keskustella yhdessä niistä aiheista, jotka he kokisivat mielenkiintoisiksi. Kahvituksen tarjoilut saimme Kankaanpään Lidl-myymälästä ja kahvit ja teet osastolta. 8.2 Resurssit ja riskit suunnitteluvaiheessa Hyvinvointi-iltapäivän pidämme Satakunnan keskussairaalassa vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosaston taukotilassa. Rahallisia resursseja meillä ei ole. Yritämme saada yrityksiä tai yksittäisiä henkilöitä sponsoroimaan esimerkiksi kahvituksen ja iltapäivän päätteeksi jaettavien lahjapussien sisältöä. Yritämme saada hyvinvointi-iltapäivään myös asiantuntijan kertomaan, millaista on olla isä keskoslapselle. Asiantuntijaluennoitsijaa oli vaikea saada tulla puhumaan iltapäiväämme, sillä halusimme, että asiantuntija olisi keskoslapsen isä. Olimme olleet yhteydessä muutamiin keskoslapsien isiin, mutta miesten kiinnostus puhua asiasta oli hyvin vähäistä. Lisäksi meillä ei ole ollut resursseja maksaa kauempaa tulevalle isälle esimerkiksi bensiinirahoja takaisin, joka rajoittaa asiantuntijaluennoitsijan sijaintia Porin alueelle. Suurimpana riskinä projektimme epäonnistumiseen on hyvinvointi-iltapäivän liian vähäinen osallistujamäärä. Kukaan ei voi varmaksi sanoa, kuinka paljon keskoslapsia Satakunnan keskussairaalassa on juuri silloin kun olemme järjestämässä hyvinvointiiltapäivää. Olemme ottaneet tämän riskin huomioon ja ajatelleet, että muutkin isät keiden lapsi on sillä hetkellä osastolla voivat tulla mukaan tapahtumaan. Lisäksi osastolta on kerrottu, että he voisivat olla yhteydessä jo kotiutuneisiin iseihin, jos heillä olisi kiinnostusta tulla mukaan hyvinvointi-iltapäivään.

39 39 9 PROJEKTIN TOTEUTUS Saavuimme projektin toteutuspäivänä jo hyvissä ajoin osastolle. Kävimme ilmoittamassa yhteyshenkilöllemme, että olemme saapuneet, jonka jälkeen menimme järjestelemään meille varattua vanhempien taukotilaa valmiiksi. Olimme jo etukäteen miettineet valmiiksi, miten käytämme saamamme tilan hyödyksi, jolloin tilan valmistelu sujui jouhevasti. Järjestelimme luento-osuuksien paperit ja puheenvuorot vielä tarkemmiksi ja teimme kenraaliharjoituksen tästä osiosta keskenämme. Tämän jälkeen latasimme kahvinkeittimet valmiiksi ja asettelimme tarjoiltavat lautaselle sekä valmistelimme kattauksen. Pilttipurkki-maisteluun varatuista sosepurkeista poistimme etiketit ja laitoimme ne niin, että isät eivät niitä näkisi, mutta pystyisimme itse helposti tarkistamaan soseiden sisältämät ainesosat. Maisteluosioon olimme ottaneet kotoamme kertakäyttölusikat, jottei osastolle muodostuisi ylimääräistä tiskiä. Vauvahieronta- sekä vauvan kylvettämisosiota varten asensimme kannetavan tietokoneen ja siihen varaamamme kirjalliset ohjeet lähettyville valmiiksi, jotta osiosta toiseen siirtyminen kävisi sujuvasti. Hieman ennen kello 16 olimme saaneet kaiken hyvin valmiiksi ja jäimme odottelemaan isejä. Kello 16 yhtäkään isää ei ollut vielä ilmestynyt paikalle ja aloimme hieman huolestua. Vähän ajan kuluttua yksi isä hänen vanhemman lapsensa kanssa saapui paikalle. Ajattelimme vielä hetken odottaa, mutta kun ketään muuta ei näkynyt tulevan, toinen meistä kävi kysymässä yhteyshenkilöltämme, olisiko huoneissa mahdollisesti isejä joita voisimme käydä vielä pyytämässä mukaan. Osastolla ei kuitenkaan ollut muita isejä, joten päätimme yhdessä järjestää iltapäivän vain tälle yhdelle isälle. Alussa esittelimme itsemme isälle, jonka jälkeen kerroimme mitä meidän olisi tarkoitus tässä parissa tunnissa tehdä. Aloitimme teoriaosuudella, jossa kerroimme liikunnasta, levosta, terveellisestä ruokavaliosta, parisuhteesta sekä seksuaalisuudesta. Isä oli hyvin kiinnostunut aiheistamme ja kyseli aktiivisesti kysymyksiä eri osioista mitä hänelle jäi epäselväksi. Luento-osuuden jälkeen harjoittelimme kaikki yhdessä vauvahierontaa tuomillamme nukeilla ja YouTube-videon avulla. Olimme tähän myös suunnitelleet käyvämme läpi vauvan kylvetystä, pukemista sekä vaipanvaihtoa, mutta isältä kysyttäessä, olisiko hänellä tarvetta kerrata näitä asioita, hän kertoi, ettei koe sitä nyt

40 40 tarpeelliseksi. Tapahtuman puolessa välissä keitimme yhdessä kahvia ja keskustelimme isyydestä ja mukana olleen isän kokemuksista ja tämän hetkisestä tilanteesta. Samalla kahvia juodessa annoimme isälle kirjepohjan, jonka oli tarkoitus olla muiston tekeminen lapselle-osiossa ja kerroimme tämän osion tarkoituksesta. Isä oli hyvin innoissaan tästä, mutta ajatteli, kun yksin tilaisuudessa oli, että hän kirjoittaa kirjeen vasta kotona, jotta hän saa rauhassa miettiä ja me pääsemme eteenpäin projektin toteutuksessamme. Annoimme hänelle kirjekuoren ja kirjepohjan mukaan kotiin. Iltapäivän leikkimielisenä osioksi olimme valinneet pilttipurkkimaistelun. Kysyimme isältä hänen mahdollisista allergioistaan ja tämän jälkeen peitimme hänen silmänsä huivilla ja aloitimme maistelut. Isän vanhemman pojan annoimme myös maistella erilaisia pilttejä ilman että peitimme hänen silmiään. Isä tiesi kaikki pilttimaut, vaikka joistakin yksi ainesosa saattoi jäädä hämäränpeittoon. Isä koki tämän osion hyvin huvittavaksi. Lopetimme toteutuksemme Mindfullness-harjoitukseen, jonka toinen meistä projektin tekijöistä meille piti. Laskeuduimme lattialle istumaan mukana tuomiemme pehmusteiden päälle ja laitoimme rauhallisen musiikin soimaan. Isän vanhempi lapsi osallistui myös harjoitukseen osaamallaan tavallaan ja oli siitä todella innostunut. Harjoitus teki meille kaikille hyvää ja kysyessämme isältä hänellä oli rento ja hyvä olo toteutuksen jälkeen. Olimme ennen toteutusta kierrelleet ympäri Satakuntaa etsien lahjapussien sponsorituotteita ja niitä kasseja saimme täytettyä hyvin. Harmiksemme kuitenkin vain yksi isä siis saapui paikalle, mutta hän sai ruhtinaallisen lahjapussin kiitoksena siitä, että hän mahdollisti meidän projektin toteutuksen. Meille jäi kuitenkin niin paljon ylimääräisiä lahjapusseja yli, joten päätimme yhdessä viedä jokaiseen huoneeseen, jossa isät vierailivat pussin ja siellä olleet äidit ja isät olivat todella kiitollisia meidän toiminastamme ja monet isät harmittelivat, kun eivät päässeetkään paikalle muiden esteiden vuoksi (esim. vanhempien lasten harrastusten takia). Opinnäytetyömme teoriaosuuteen olimme valinneet sellaiset aiheet, jotka auttaisivat meitä projektin toteutuksen eteenpäin viemisessä. Teoria-osuudessa käsittelimme keskosta sekä keskosen terveyttä ja ravitsemusta, sekä sitä mitä tarkoittaa keskosuus ja

41 41 mitkä asiat lisäävät ennenaikaisen synnytyksen riskiä. Koimme että, tämä aihe on tärkeä käsitellä huolella, jotta ymmärtäisimme paremmin, millaisessa tilanteessa iltapäivään osallistuvat isät ovat ja minkälaisia ongelmia heidän lapsellaan saattaisi olla. Muussa teoria-osuudessa käsittelimme vanhemmuutta ja etenkin isäksi kasvamisesta. Emme voineet etukäteen tietää, oliko osastolla isejä, joilla oli jo entuudestaan lapsia vai olivatko he juuri lähiaikoina saaneet esikoisensa. Teoria-osuudessa aihe vanhemmuudesta auttoi meitä ymmärtämään, millaisia tuntemuksia isät saattaisivat käydä juuri tällä hetkellä läpi. Varhainen vuorovaikutus vanhemman ja lapsen välillä on aina yhtä tärkeää, vaikka lapsi ei olisikaan vanhempien esikoinen. Toteutuksessa yritimme luoda varhaiselle vuorovaikutukselle perustaa käymällä läpi asioita, joita etenkin isät voisivat lapsensa kanssa tehdä. Tällaisia osiota toteutuksessamme oli vauvahieronta, vaikka olimme suunnitelleet siihen myös tarvittaessa ensimmäisen lapsen saaneille iseille vauvan kylvetystä, vaipanvaihtoa ja pukemista. Teoriassa käydessämme läpi isän hyvinvointia, pystyimme muodostamaan luentomateriaalia hyvinvointi-iltapäivään keskeisimmistä aihe alueista. Kun tutustuimme etukäteen luentomateriaaliin, pystyimme ammattimaisesti ja sujuvasti kertomaan isän hyvinvointiin vaikuttavista asioista, jotka olivat ravitsemus, liikunta, lepo, parisuhde ja siihen kuuluva seksuaalisuus. 10 PROJEKTIN ARVOINTI Osaan ottajien sisäisten kokemusten, ulkopuolelta saatujen arviointien ja toteutuneiden tulosten mukaan tehdään projektiarvio. Asiantuntijoiden mukaan hyvä projekti on suunniteltu hyvin. Suunnitelma sisältää projektin taustat, hankkeen toimeksiantajan, syyt projektin käynnistämiseen, projektin kohderyhmän sekä mitkä ovat käytettävissä olevat resurssit. Hyvä projekti voi vaatia joustavuutta, esimerkiksi aikataulujen pidentämistä tai resurssien lisäämistä. Kun projekti suunnitellaan ja johdetaan niin että jokainen mukana ollut kokee sen omakseen ja on saanut aikaan hyviä tuloksia sekä oppinut uusia asioita, kyseessä on hyvä ja onnistunut projekti. (Anttila 2001, 22.)

42 42 Alun perin opinnäytetyötä aloittaessamme, meidän aihealueenamme olivat keskoslasten äidit. Suuren ryhmäkoon vuoksi, päätimme kuitenkin järjestää iseille oman iltapäivän jo heti alusta, joten pystyimme etenemään suunnitellun aikataulun mukaisesti. Olimme suunnitelleet projektimme alusta loppuun asti hyvin yksilöllisesti, sillä meidän piti tehdä tarkka selvitys siitä, miten jaamme teoria- ja käytäntöosuudet niin, että molemmat tekevät saman verran työmme eteen. Aikataulusuunnitelmamme osoittautui hieman puutteelliseksi, sillä meillä ei ollut aikaisempaa kokemusta projektiluontoisista töistä ja niiden osa-alueiden ajan rajaamisesta. Suunnitteluvaiheen aikataulu piti kohdallamme hyvin paikkaansa. Yhteistyötahon kanssa tekemä yhteistyö osoittautui kuitenkin enemmän aikaa vieväksi kuin olimme arvioineet, sillä meille tuli muutama lisätapaaminen osaston yhteyshenkilön kanssa. Helmi-maaliskuun olimme varanneet iltapäivän suunnitteluun ja toteutuksen mahdollistamiseen. Teimme yhdessä iltapäivään sisältyvien luentojen materiaalit. Materiaalit olivat kattavia ja ne olivat kerätty luotettavista lähteistä. Yhteyshenkilömme halusi iltapäivän päätteeksi myös osastolle meidän laatimat tiivistelmät, joita he voisivat tulevaisuudessa myös itse käyttää isien ohjauksessa. Halusimme iltapäivään kokemusasiantuntijan kertomaan omaa tarinaansa siitä, millaista keskoslapsiperheen arki on. Otimme yhteyttä 875g kirjan kirjoittajaan, josko hän olisi päässyt osallistumaan toteutukseemme. Harmiksemme kirjan kirjoittaja kuitenkin kertoi, ettei voi osallistua tapahtumaamme. Yritimme vielä Kevyt-yhdistyksen kautta saada kokemusasiantuntijaa, mutta tätä kautta yhteydenottoja emme kuitenkaan saaneet. Ennen hyvinvointi-iltapäivää olimme koonneet jo hyvissä ajoin toteutuksessa tarvitsemiamme tavaroita. Käytetyt tavarat olivat meidän omiamme. Toiselta tekijältä saimme vauvahierontaan nukkeja ja toiselta vauvan kylvetyksen opastamiseen ammeen sekä jumppamatot Mindfullnesia varten. Olimme hankkineet sponsoreita lahjoittamaan haluamiaan tavaroita tai muita ilahduttavia asioita iltapäivän päätteeksi jaettavien lahjapussien sisällöksi Porista ja Kankaanpäästä. Vaikka alue jossa kiertelimme kysymässä yrityksiltä kiinnostusta tukea isien hyvinvointia, oli laaja, ei tämä kuitenkaan sekoittanut aikataulusuunnitelmaamme iltapäivään valmistautumisessa. Iloksemme saimme todeta, että yritykset olivat erittäin kiinnostuneita järjestämästämme tilaisuudesta ja saimmekin yli odotusten lahjakortteja, tavaroita yms. joilla ilahduttaa isejä päivän lopuksi. Kutsukortit jotka teimme osastolle perheille jaettavaksi jo kuukautta ennen tapahtumaa, olisi voinut jakaa ehkä hieman myöhemmin, jotta nekin isät, jotka olivat perheensä kanssa jo

43 43 päässeet kotiutumaan, olisivat muistaneet tulevan tapahtuman. Tämä saattoi olla osasyy siihen, miksi iltapäiväämme osallistui vain yksi isä. Iltapäiväämme osallistui vain yksi isä, vaikka aktiivisesti yritimme kysyä yhteyshenkilöltämme olisiko huoneissa kenties isejä, joita voisimme pyytää mukaan, sillä itse emme saaneet huoneisiin mennä. Yhteyshenkilömme mukaan huoneissa ei kuitenkaan muita isejä ollut, joten päätimme kuitenkin pitää iltapäivän yhdelle isälle, jotta saisimme projektimme toteutettua. Iloksemme saimme huomata, että isä oli todella kiinnostunut ja motivoitunut mahdollistamaan meidän projektimme. Isä oli aktiivisesti mukana jokaisessa eri osa-alueessa, jotka olimme iltapäivään sisällyttäneet. Luentoosuuksissa hän kyseli häntä askarruttaneista asioista ja käytännönläheiset osiot hän suoritti yhdessä meidän kanssa. Projektin tekijöille jäi iltapäivästä positiivinen kokemus, vaikka alussa pettymys olikin suuri, kun paikalle ei enempää isejä saapunut. Projektissa käytettävien kyselylomakkeiden säilöminen ja käsittely toteutuivat osaltamme ammattieettisesti oikein. Kyselylomakkeet täytettiin nimettöminä ja säilytimme niitä omissa kodeissamme niin, etteivät ulkopuoliset päässeet niitä näkemään. Tiedostimme iltapäivää suunniteltaessa, että joidenkin isien kokemukset lähiajoilta saattoivat olla hyvinkin ennalta arvaamattomia ja niiden käsitteleminen saattoi olla vaikeaa. Otimme tämän asian huomioon muiston tekemisen muodossa, sillä kaikki isät eivät välttämättä olisi halunneet kertoa omista kokemuksistaan avoimesti, jolloin omien tunteiden kirjoittaminen paperille saattaisi helpottaa sen hetkistä olotilaa. Opimme paljon projektiluontoisestä työotteesta, joka oli meille entuudestaan tuntematon. Teoria-osuutta kirjoittaessamme saimme paljon uutta tietoa keskosuudesta ja varhaisesta vuorovaikutuksesta. Lisäksi syvensimme jo aiemmin oppimaamme tietoa ravinnon, liikunnan, levon ja parisuhteen ja seksuaalisuuden merkityksestä ihmisen hyvinvoinnissa. Teorian ja käytännön oppeja tulemme varmasti tarvitsemaan tulevaisuudessa työelämässämme.

44 Isältä saatu kirjallinen palaute Toteutuksen lopussa pyysimme isää täyttämään vielä palautelomakkeen (LIITE 7). Palautelomakkeessa kysyimme mitä isä oli pitänyt hyvinvointi-iltapäivästä. Tähän kohtaan isä oli kertonut päivän olevan antoisa ja mielenkiintoinen. Lisäksi päivässä oli ollut paljon hyviä juttuja, joita hän voi tarvita päivittäin. Parasta päivässä isän mukaan oli rento tunnelma ja rennot vetäjät. Palautelomakkeen lopussa kysyimme vielä mahdollisia kehittämisideoita, mutta isän mielestä hän sai hyvin tietoa mielenkiintoisista aiheista, eikä kokenut, että olisi ollut jotain kehitettävää Projektin kehittämisehdotuksia Satakunnan keskussairaalassa vastasyntyneiden teho- ja tarkkailuosaston potilasmäärää on vaikea ennalta tietää, joten osallistuvien isien määrää on vaikea arvioida. Mahdollisimman suuren osallistujamäärän takaamiseksi kutsukorttien jakaminen voisi tapahtua kahdessa erässä niin, että se tavoittaisi mahdollisimman monta perhettä. Ensimmäisen erän voisi jakaa kuukautta ennen tapahtumaa, niin kuin me teimme, sillä silloin jo kotiutuneet isät saisivat informaation tapahtumasta. Toisen erän voisi jakaa viikon ennen tapahtumaa, jolloin osastolla olevat perheet ja isät voisivat mahdollisesti olla toteutuspäivänä vielä osastolla, tai heidän kotiutumisestaan olisi vasta vähän aikaa, jolloin he saattaisivat paremmin muistaa tapahtuman. Tällä menetelmällä jo kotona olevat isät voisivat ehkä keskustella vielä osastolla olevien isien kanssa siitä, millaista arki keskosen kanssa kotona mahdollisesti saattaa olla, sillä kokemusasiantuntijaa isä-tapahtumiin on hyvin vaikea saada. Projektiamme on hyvä jatkaa eteenpäin osaston toimesta, sillä olemme heidän toiveidensa mukaan toimittaneet heille toteutuksessa käyttämämme teoreettiset materiaalit. Hyvinvointi-iltapäivän sisältöä on helppo muokata jokaisen sen hetkisten perheiden tarpeiden mukaan, jolloin siihen osallistuvat henkilöt saavat siitä mahdollisimman paljon tietoa itselleen.

45 45 LÄHTEET Anttila, P Se on projekti vai onko? Artefakta 10. Anttila, K., Kaila-Mattila, T., Kan, S., Puska, E-L. & Vihunen, R Hoitamalla hyvää oloa. Helsinki: WSOY. Armanto, A. & Koistinen, P Neuvolatyön käsikirja. Helsinki: Tammi. Dunderfelt, T Parisuhteen kemia. Helsinki: Dialogia Oy. Eerola, P. & Mykkänen, J Isän kokemus. Tampere: Gaudeamus. Gyldén, O. & Katajamäki, M Suomalainen vauvakirja. Otava. Hannula, R., Mikkola, O. & Tikka, L Hyvän unen lyhyt oppimäärä. Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö, 13. Viitattu Harju, J Ravintoa sydämelle. Helsinki: WSOY. Hexeberg, S Ruoalla terveeksi- uusi elämä vähähiilihydraattisella ruokavaliolla. Helsinki: Tammi. Hirvonen, H Isä syntymässä. Helsinki: Tammi. Huotari, J. & Salmikangas, E Projektihallinnan perusteet. Jyväskylän ammattikorkeakoulun luentomaterialia. Viitattu Johansson, L Kuntoutusjumppa. Helsinki: Nemo. Karling, M., Ojanen, T., Sivèn, T., Vihunen, R. & Vilèn, M Lapsen aika. 11. uud. p. Helsinki: WSOY. Keskosvanhempien yhdistys Kevyt www-sivut. Viitattu Koivuniemi, E. & Nironen, M Keskosen ravitsemuksen seuranta ja ohjaus lastenneuvolassa. AMK-opinnäytetyö. Diak Etelä Helsinki. Viitattu Laaamanen, T Ravintoterapian käsikirja. Amino-kustannus. Lapin ammattikorkeakoulun www-sivut. Viitattu Luukkala, J Kukoistava parisuhde. Helsinki: Duodecim Oy. Paananen, U., Pietiläinen, S., Raussi-Lehto, E. & Äimälä, A-M Kätilötyö. 6. uud. p. Helsinki: Edita.

46 46 Päivänen, C., Rossi, T., Korppi, M. & Vuoristo, S Keskosvanhempien yhdistys Kevyt BPD, infektioastma ja keskoslasten infektiot. Viitattu Rajantie, J., Heikinheimo, M. & Renko, M Lastentaudit. 6. uud. p. Helsinki: Duodecim. Rajantie, J., Mertsola, J. & Heikinheimo, M Lastentaudit. 4. uud. p. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim. Rissanen, T Projektilla tulokseen. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino oy. Saarnia, P Ruoan terveysvaikutukset. Helsinki: Otava. Satakunnan Sairaanhoitopiirin www-sivut Viitattu Sinkkonen, J Isäksi ensi kertaa. Helsinki: WSOY. Sinkkonen, J Kiintymyssuhdeteoria- tutkimuslöydöksistä käytännön sovelluksiin. Lääketieteellinen Aikakausikirja Duodecim. 2004; 120: Sinkkonen, J. & Kalland, M Varhaiset ihmissuhteet. Helsinki: WSOY. Storvik-Sydänmaa, S,. Talvensaari, H., Kaisvuo, T. & Uotila, N Lapsen ja nuoren hoitotyö. Helsinki: Tammi. Suomalainen Lääkäriseura Duodecim www-sivut. Käypä hoito-suositukset Viitattu Suomalainen Lääkäriseura Duodecim www-sivut. Käypä hoito-suositukset Viitattu Voutilainen, E., Fogelholm, M. & Mutanen, M Ravitsemustaito. Helsinki: Sanoma Pro Oy. Vuori, I Liikuntaa lääkkeeksi, liikunta ohjelmia sairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Helsinki: Readme.fi Väestöliiton www-sivut. Pienten lasten vanhempien elämän tasapaino Viitattu

49 LIITE 2 Hei! Olemme viisi sairaanhoidonopiskelijaa Satakunnan Ammattikorkeakoulusta. Näiden kysymysten pohjalta suunnittelemme ja toteutamme opinnäytetyönämme hyvinvointipäiviä keskoslasten vanhemmille, äideille ja isille erikseen. Hyvinvointipäivät tullaan järjestämään osaston vanhempainhuoneessa. Lomakkeen vastauksia käytetään projektin suunnittelussa. Toivomme, että molemmat vanhemmista vastaavat kyselyyn erikseen. Kaikki vastaukset ovat tärkeitä ja suureksi avuksi meille. Kiitos! Ympyröi minkälaiseen toimintaan haluaisit itse osallistua: 1. Kädentaitoja askartelun merkeissä esimerkiksi muiston tekeminen lapselle 2. Tietoisku Olen kiinnostunut seuraavista aiheista: a. ruokavalio b. liikunta c. parisuhde d. lepo e. vanhemmuus f. joku muu, mikä? 3. Vapaata keskustelua toisten vanhempien kanssa 4. Kahvittelua 5. Kehon huolto a. hieronta b. kevyt jumppa/venyttely c. kauneudenhoito 6. Jotain muuta, kerro vapaasti! Kyselyyn vastasi: äiti / isä

50 LIITE 3 Tekijä, nimi, vuosi Tutkimuksen/pro- Kohderyhmä,ai- Intervention sisältö ja maa jektin tarkoitus neistonkeruume- ja keskeiset tulok- netelmä/projek- set tissa käytetyt menetelmät Karus, Heikki. Tu- Tarkoituksena sel- Havainnointi- ja Tutkimustulosten run ammattikor- vittää millaista oh- haastattelumene- perusteella isät oli- keakoulu 1999, jausta ja opetusta telmät vat sitämieltä että Suomi Isien isät saavat osas- he saivat yleisesti saama ohjaus ja tolla keskoslapsen ohjausta ja ope- opetus sekä kes- hoidosta ja miten tusta kaikesta lap- koslapsen hoitoon heidät otetaan mu- sen perushoitoon osallistuminen kaan sairaalassa ta- liittyvistä asioista. vastasyntyneiden pahtuvaan hoitoon Ohjauksen laatuun teho-osastolla vaikutti lapsen ikä ja oliko isällä jo vanhempia lapsia entuudestaan. Isät saivat ohjausta sekä suullisesti että kirjallisesti. Kortesoja, Riina. Tarkoituksena Käytettiin kansain- Oulun seudun tuottaa yhteis- välisiä tutkimuksia AMK 2020, Suomi työssä Terve.fi- si- ja Väestöliiton jul- Isi on nyt vähän vuston kanssa ar- kaisua isyyden väsynyt : artikkeli tikkeli joka sisältää kielletyt tunteet. miesten synnytyk- helposti saatavilla Lisäksi tehtiin ar- sen jälkeisestä ma- olevaa informaa- tikkelin julkaisun sennuksesta tiota opinnäyte- jälkeen web-ky- työn sisältämään sely artikkelista. aiheeseen liittyen. Tavoitteena myös

51 mahdollisimman laajan ja oikean kohderyhmän saavuttaminen Järvinen, Noora. Tarkoituksena Kvantitatiivinen Vanhempien ko- Turun yliopisto, saada tietoa koke- kuvaileva ja vertai- kema stressi vasta- pro gradu 2020 vatko vanhemmat leva kyselytutki- syntyneiden teho- Vanhempien kes- stressiä ja masen- mus. Tutkimuksen osastolla oli lievää. kosvauvan synty- nusta vastasynty- perusjoukon muo- 3 vuorokautta kes- mänjälkeen ko- neiden teho-osas- dostivat kosvauvan synty- kema stressi ja ma- tolla keskoslapsen rv:lla syntyneiden män jälkeen van- sennus vastasynty- syntymän jälkeen, terveiden keskos- hemmat kokivat neiden teho-osas- sekä mitkä tekijät vauvojen vanhem- eniten stressiä liit- tolla olivat yhteydessä mat. Otantamene- tyen teho-osaston vanhempien koke- telmänä harkin- ympäristön näky- maan stressiin ja nanvaraista otan- miin ja ääniin sekä masennukseen. taa. vanhemmuuteen. Turun yliopiston Seurataan 477 lap- PIPARI-tutkimus sen kehitystä syn alkanut pit- tymästä kou- käaikais tutkimus luikään. Tarkoituksena selvittää sikiöaikaisten riskitekijöiden vaikutusta lapsen pitkä- aikaisennustee- seen, sekä selvittää tehohoidon erilaisten hoitokäytäntöjen vaikutusta lapseen

52 Holmström, Huh- Tarkoituksena sel- Suoritettiin laadul- Kokemuksen kes- tala, 2020 Oulun vittää tehohoidossa lisella tutkimusme- kosuudesta olivat seudun AMK En- olevan keskosen netelmällä, tutki- pääosin positiivi- sikertaa syliin te- vanhempien koke- musaineisto kerät- sia. Vanhemmat hohoidossa olevan muksia keskosuu- tiin teemahaastat- jännittävät tulevaa keskosen vanhem- desta, syliin saami- telun avulla kes- ja sitä kuinka pien kokemuksia sesta ja hoivaami- kosvauvan van- kauan sairaalassa sesta. hemmilta. Haasta- joutuu olemaan. teltiin 6 vanhempaa, kahtaa isää ja neljää äitiä joiden keskonen oli hoidettavana OYS:ssa

53 LIITE 4 Näitä arvontapusseja mukana täyttämässä ovat olleet Arnolds, Puuvilla Clas Ohlson, Puuvilla Expert, Kankaanpää Ferramen, Kankaanpää JopeSport, Kankaanpää Jesper Junior, Puuvilla K-KCitymarket, Kankaanpää K-Rautia, Kankaanpää Lidl, Kankaanpää Neste Länsituuli, Noormarkku M Room, Pori Pulttisali, Kankaanpää Puuvillan apteekki Satakunnan ammattikorkeakoulu Sokos Emotion, Pori Mikkola Tokmanni, Kankaanpää Yyterin kylpylä ISO KIITOS KAIKILLE MUKANA OLLEILLE!!

54 LIITE 5 Kutsu TERVETULOA ISIEN HYVINVOINTI-ILTAPÄIVÄÄN VASTASYNTYNEIDEN TEHO- JA TARKKAILUOSASTON VANHEMPIEN TAUKOTILAAN MAANANTAINA KLO OHJELMASSA MM: PIENIÄ TIETOPAKETTEJA HYVINVOINNISTA VAUVAN JA VANHEMMAN VÄLISEN VUOROVAIKUTUKSEN KEHITTÄMISTÄ KAHVIA JA TEETÄ SEKÄ LEIKKIMIELISIÄ PIENIÄ OHJELMANUMEROITA YSTÄVÄLLISIN TERVEISIN, SAMK:in opiskelijat Sara Kujanpää & Thea Varjo

Parhaiden online-kasinoiden luokitus 2020:
  • CASINO-X
    CASINO-X

    1. sija sijoituksessa! Valtavat jättipotit!

  • JOY CASINO
    JOY CASINO

    2. sija sijoituksessa! Luotettava kasino.

Arvostelut online-kasinoissa

;-) :| :x :twisted: :smile: :shock: :sad: :roll: :razz: :oops: :o :mrgreen: :lol: :idea: :grin: :evil: :cry: :cool: :arrow: :???: :?: :!: